aalto1 untyped-item.component.html
Kalkkiseostuksen vaikutus betonin pakkasenkestävyyteen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Rak-82
Degree programme
Language
fi
Pages
96 (+7)
Series
Abstract
Diplomityössä pyrittiin selvittämään kalkkikiviseostuksen vaikutusta betonin pakkasenkestävyyteen.
Kokeessa käytettiin neljää eri kalkkikiviseostettua sementtiä, joiden seostusmäärät olivat 15 %, 25 % ja 35 % sementin painosta.
Vertailubetoniin käytetty sementti sisälsi 6 % kalkkikiviseostusta sementin painosta.
Betonit suhteutettiin K35-lujuusluokkaan ja niiden huokoisuudet ja painumat säädettiin yhtä suuriksi huokostimen ja notkistimen avulla.
Diplomityö koostuu sekä kirjallisesta että kokeellisesta osasta.
Kirjallisuustutkimuksen aineistona on käytetty pääsääntöisesti eri puolilla maailmaa tehtyjä empiirisiä tutkimuksia.
Kirjallisessa osuudessa käsittelen kalkkikiviseostuksen vaikutusta sekä tuoreen että kovettuneen betonin ominaisuuksiin.
Betonin säilyvyysominaisuuksista kirjallinen tutkimus käsittelee pakkasenkestävyyttä, sulfaattirasitusta, karbonatisoitumista ja kloriditunkeumaa.
Kokeellisessa osassa tutkittiin tuoreen betonin eri ominaisuuksia, puristuslujuutta, pakkasrasitusta, sisäistä vaurioitumista ja veden imeytymistä betoniin.
Lisäksi tutkittiin pintahieeistä ilmamäärää ja huokosjakoa sekä sisäistä vaurioitumista niin ohuthieestä että mittaamalla ultraäänenläpäisevyyttä.
Pinta- ja ohuthiekokeet teetätettiin diplomityön toimeksiantajan toimesta ulkopuolisilla tahoilla.
Betonien puristuslujuudet putosivat kalkkikiviseostuksen kasvaessa.
Tutkimuksen tuloksien perusteella kalkkikiviseostuksella ei ole parantavaa vaikutusta betonin lujuudenkehitykseen tai loppulujuuteen mitatuilla seostusmäärillä.
Toisaalta kalkkikiviseostus vähensi vedentarvetta, joka näkyi notkistinannoksissa.
Veden vähennyksellä on betonin lujuutta parantava vaikutus.
Laattakokeessa rapautumismäärät eivät kasvaneet merkittävästi 15 % seostuksen vaikutuksesta, mutta suuremmilla seostusmäärillä rapautumismäärät kasvoivat selvästi.
Koekappaleiden pintahietulokset osoittivat, että huokostus oli onnistunut jokaisessa betonissa.
Sekä kokonaisilmamäärät että huokosjako täyttivät pakkasenkestävälle betonille asetetut vaatimukset.
Sekä ultraäänen läpäisevyyttä mittaavassa kokeessa että ohuthiestä tehdyissä kokeissa ei havaittu koekappaleissa sisäistä vaurioitumista, vaikka rapautumismäärät olivatkin suurilla seostusmäärillä merkittäviä.
Tämä osoittaa, että huokostus on vaikuttanut positiivisesti betonien pakkasenkestävyyteen ehkäisten sisäisten vaurioitumisten syntymisen.