Ruuhkamaksujen soveltuvuus pääkaupunkiseudulle

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark Aalto

Authors

Date

2009

Department

Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

fi

Pages

143

Series

Abstract

Tässä diplomityössä selvitetään yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta erityyppisten ruuhkamaksujärjestelmien soveltuvuutta pääkaupunkiseudulle. Selvityksen keskeisin työkalu on ruuhkamaksun kuvaaja, jonka avulla on havainnollistettu erityyppisten järjestelmien yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea eri keräysmenetelmään perustuvaa ruuhkamaksujärjestelmää: alueellinen, ohitustulleihin perustuva sekä kilometriperusteinen maksu. Työssä on käyty läpi ruuhkamaksujen kansainvälisiä kokemuksia mm. Singaporesta, Lontoosta ja Tukholmasta sekä arvioitu teorian perusteella maailmalla tehtyjä ratkaisuja. Kansainväliset kokemukset ruuhkamaksuista ovat myönteisiä. Ruuhkamaksujen vaikuttavuus on ollut odotuksia parempi. Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudellisesti arvokkain vaikutus toteutetuissa järjestelmissä on sujuvamman liikenteen aiheuttama aikasäästö. Toteutetut ruuhkamaksujärjestelmät olisivat yhteiskuntataloudellisesti tappiollisia, mikäli aikasäästöjä ei olisi. Mikäli ruuhkamaksulla halutaan aidosti parantaa hyvinvointia, on oltava ruuhkaongelmia. Pääkaupunkiseudun ruuhkat eivät ole vielä pahimmasta päästä. Henkilöautoliikenteen kasvu on kuitenkin nopeaa ja ruuhkat tulevat ennusteiden mukaan pahenemaan väyläinvestoinneista huolimatta. Pääkaupunkiseudun pahimmat ruuhkat ovat Kehä I:llä ja sisääntuloväylillä. Myös keskustassa ja Kehä III:lla on paikoin ruuhkia. Pääkaupunkiseudun ruuhkat esiintyvät siis hajanaisesti varsin laajalla alueella. Ruuhkamaksuille potentiaalinen alue tulisi rajata joko Kehä I:n tai Kehä III:n sisäpuolelle. Alueellinen ruuhkamaksu, Lontoon mallin mukaan, olisi pääkaupunkiseudulle yhteiskuntataloudellisesti kyseenalainen ratkaisu. Kyseessä on liian karkea hinnoittelumalli pääkaupunkiseudun vaihteleviin olosuhteisiin. Tehokas valvonta suurehkolla alueella saattaisi myös aiheuttaa suuria käyttökustannuksia, jotka heikentäisivät järjestelmän yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Ohitustulleilla voidaan kohdistaa maksut paremmin ruuhkaisiin väyliin sekä porrastaa maksuja kellonajan mukaan. Tämä lisää yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus riippuu tosin järjestelmän kustannuksista, joita ei ole tässä työssä tarkemmin tutkittu. Potentiaalisen maksualueen suuri koko vaatinee vähintään kaksinkertaisen tullikehän. Ohitustulleista on paljon kokemusta Norjasta ja Tukholmasta. Kilometrimaksu toteuttaa tutkituista vaihtoehdoista parhaiten optimaalista rajakustannushinnoittelua. Maksua on mahdollista porrastaa ajan ja paikan mukaan ja ruuhkamaksu maksetaan tarkasti kulutuksen mukaan. Kilometrimaksu on yhteiskuntataloudellisesti tehokkain ratkaisu. Tekniikka perustuu satelliittipaikannukseen ja järjestelmä vaatii kehittyneitä ajoneuvo laitteita, jotka nostavat järjestelmän kustannuksia. Jatkossa tulisi tutkia sekä ohitustulleihin että kilometrimaksuihin perustuvia järjestelmien vaikutuksia ja kustannuksia.

Description

Supervisor

Luttinen, Tapio R.

Thesis advisor

Suvanto, Tuomo

Keywords

road user charging, liikenteen hinnoittelu, vägavgifter, road pricing, tienkäyttömaksu, trängselavgifter, congestion pricing, ruuhkamaksu, effekter, congestion charging, vaikutukset, effects

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120555361

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK