Ohjelmatoimisto vai yhteistyökumppani? Yritysvapaaehtoistyö kuudessa suomalaisessa sosiaali- ja terveysjärjestössä
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Management and International Business (MIB)
Language
fi
Pages
87 + 8
Series
Abstract
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työajalla tehdyn vapaaehtoistyön hyödyistä kansalaisjärjestöille. Työssä tutkittiin lyhytkestoista vapaaehtoistyötä kuudessa suomalaisessa sosiaali- ja terveysjärjestössä. Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen, miten järjestöt olivat hyötyneet yritysvapaaehtoisuudesta. Alakysymyksinä selvitettiin, millaisia tavoitteita järjestöt olivat asettaneet yritysvapaaehtoistyölle, ja miten toiminnan konteksti oli vaikuttanut järjestöjen mahdollisuuksiin hyötyä yritysvapaaehtoisuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että akateeminen keskustelu yritysvapaaehtoistyöstä oli ollut vähäistä ja sitä oli hallinnut liiketaloustieteellinen näkökulma. Hyötyjä oli perusteltu tutkimuksessa ns. win-win-paradigmalla, jonka mukaan vapaaehtoistyö hyödyttää paitsi yritystä ja työntekijää, myös järjestöjä ja viime kädessä koko yhteiskuntaa. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus oli pitkälti keskittynyt purkamaan tätä win-win-oletusta. Aiempi tutkimus osoitti, että yritysten tekemä vapaaehtoistyö voi parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, mutta arvonmuodostus ei ole suoraviivaista. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarjoamaan riittävää kuvaa siitä, miten toiminnan konteksti vaikutti järjestöjen mahdollisuuksiin hyötyä yritysvapaaehtoisuudesta. Tässä työssä kehitettiin viitekehys, joka mallinsi yritysvapaaehtoistyön arvonmuodostuksen. Aineistona tässä monitapaustutkimuksessa olivat järjestöjen työntekijöiden puolistrukturoidut teemahaastattelut, joiden laadullisessa sisällönanalyysissä hyödynnettiin työssä kehitettyä analyyttistä viitekehystä. Viitekehyksen avulla eriteltiin, millaisia tavoitteita järjestöt olivat asettaneet yritysvapaaehtoistyölle; miten toimintaympäristö oli heijastunut yhteistyöhön; miten yhteistyösuhde yrityksen kanssa vaikutti toimintaan; millaisia resursseja järjestöt olivat saaneet käyttöönsä ja millaiset kyvykkyydet niillä oli ollut resurssien hyödyntämiseen. Järjestöt tyypiteltiin analyysin perusteella kolmeen ryhmään. Sopeutujat integroivat yritysvapaaehtoiset mukaan normaaliin vapaaehtoistoimintaansa ja muokkaajat olivat räätälöineet toimintaansa ja kehittäneet yrityskohtaisia ratkaisuja. Innovaattori oli kehittänyt kohderyhmälleen myös uusia palveluja ja konsepteja, jotka perustuivat työntekijöiden ammattiosaamiseen. Järjestöt olivat hyötyneet yritysvapaaehtoistyöstä saamalla yrityksiltä pääosin aineellisia resursseja, vapaaehtoistyövoimaa ja taloudellista tukea. Yritysvapaaehtoisuuden resurssihyöty kuitenkin vaihteli sen mukaan, millaisen lähestymistavan järjestö oli valinnut. Sopeutujat ja innovaattori olivat hyötyneet yritysvapaaehtoisuudesta enemmän kuin muokkaajat, koska toiminnan räätälöiminen vaati ylimääräistä organisointia ja heikensi toiminnan kustannus-hyötysuhdetta. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin järjestöjen saamaa hyötyä niiden asettamien tavoitteiden kautta, yritysvapaaehtoisuuden arvo kuitenkin jakautui tasaisesti. Erityisesti silloin, kun järjestö halusi tarjota työntekijöille osallisuuden kokemuksen, yritysvapaaehtoistyölle syntyi vahva nonprofit case.This study focuses on corporate volunteering from the perspective of a nonprofit organization. The research explores short-term volunteer work in six Finnish social welfare and health nonproft organizations. The primary goal of the work is to identify the benefits of corporate volunteering for the case NPOs. As sub-questions, the work examines, what were the goals of the organizations and, how outer and inner contexts had affected the outputs of the collaboration. The literature review shows that academic discussion on corporate volunteering is still in its infancy, and there is little previous research on the topic. In the business studies, the benefits of corporate volunteering have been justified by the so-called win-win paradigm, referring to the value corporate volunteering generates not only for the company and the employee but for the NPO and for the society as a whole, too. On the contrary, research in the field of social sciences has taken an alternative approach and deconstructed the win-win paradigm. Since previous studies had provided an insufficient picture of the shared value of corporate volunteering, an analytical framework is constructed in the study. The framework models the value creation of corporate volunteering and approaches the phenomenon in a wider context. According to the framework, the benefits for NPOs depend on the goals set by the organization, the operational environment, the collaborative relationship between the NPO and the company, the resources shared and, the capabilities of the NPO. The research data covers semi-structured thematic interviews with the six case NPOs. The framework developed in this work is utilized in the qualitative content analysis. Organizations are categorized into three segments based on the interviews. The adapters had been integrating corporate volunteers into their normal volunteering activities, and the modifiers had been tailoring their activities and building company-specific programs. The innovator had developed new services for its beneficiaries, based on skills-based volunteering. The research demonstrates that NPOs were receiving mainly material resources, volunteer labor, and financial support. However, the resource benefits varied, depending on the strategic approach of the NPO. The adapters and the innovator had benefited more than the modifiers, as tailoring consumed resources and weakened the cost-benefit ratio. However, looking at the goals of the NPOs, corporate volunteering benefited them equally, since the organizations were seeking more than just resources. Clearly, this research indicates that, if NPOs are willing to provide inclusive experiences for employees, a strong nonprofit case for corporate volunteering emerges.Description
Thesis advisor
Iivonen, KirstiKeywords
yritysvapaaehtoistyö, yritysvapaaehtoisuus, yhteiskuntavastuu, kansalaisjärjestöt, työntekijävapaaehtoisuus, vastuullisuus