Induction motor parameter estimation at standstill

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorVertanen, Mikko
dc.contributor.authorLammi, Mikko
dc.contributor.departmentSähkö- ja tietoliikennetekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorLuomi, Jorma
dc.date.accessioned2020-12-04T13:34:09Z
dc.date.available2020-12-04T13:34:09Z
dc.date.issued2000
dc.description.abstractTyössä tutkitaan oikosulkumoottorin parametrien estimointia nollanopeudella eli akselin pysyessä paikallaan. Tutkimuksen pohjana on kirjallisuusselvitys, jonka perusteella hyviksi todettujen menetelmien soveltuvuutta taajuusmuuttajaan kokeillaan tietokonesimulointien ja mittausdatan avulla. Työn alussa esitetään oikosulkumoottorin sijaiskytkennät ja oikosulkumoottorin säätö sekä annetaan lukijalle yleiskäsitys oikosulkumoottorin identifioinnista. Moottorin L-sijaiskytkennän parametreista roottoriparametrit, pääinduktanssi ja roottoriaikavakio, ovat ongelmallisimmat identifioida nollanopeudella, koska niitä ei suoraan pystytä mittaamaan. Lisäksi ne muuttuvat magneettisen kyllästyksen ja lämpötilan funktioina. Kirjallisuudessa nämä parametrit identifioidaan nollanopeudella käyttämällä säätötekniikan estimointialgoritmeja, joista yleisin on pienimmän neliösumman menetelmä. Tässä työssä menetelmää on sovellettu oikosulkumoottoriin ei-reaaliaikaisesti tasavirtamagnetoinnin aikana käyttäen hyväksi kahta eri tilanteisiin sopivaa moottorimallilla: staattorivirran derivaattaan perustuvaa mallia ja vakiostaattorivirtaan perustuvaa mallia. Molemmat pystytään toteuttamaan taajuusmuuttajassa käyttäen välipiirijännitteen ja vaihevirran mittausta. Tietokoneella tehtyjen simulointien perusteella pienimmän neliösumman menetelmällä pystytään ideaalisessa tapauksessa estimoimaan roottoriparametrit pelkällä tasavirtaherätteellä. Mittausdatan avulla suoritettu parametrien estimointi kuitenkin osoitti, että taajuusmuuttajan epäideaalisuudet aiheuttavat useita virhelähteitä. Yhdessä magneettisen kyllästyksen kanssa ne aiheuttavat epätarkkuutta estimointialgoritmin antamiin parametriestimaatteihin, erityisesti roottoriaikavakioon. Molempia pienimmän neliösumman algoritmiin perustuvia menetelmiä sovellettiin kuitenkin onnistuneesti pääinduktanssin estimointiin. Mittauksissa tutkittiin myös magnetointivirran suuruuden vaikutusta pääinduktanssin estimaattiin.fi
dc.format.extent88
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88611
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120447446
dc.language.isofien
dc.programme.majorSähkökäyttö ja tehoelektroniikkafi
dc.programme.mcodeS-81fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordinduction motoren
dc.subject.keywordoikosulkumoottorifi
dc.subject.keywordfrequency converteren
dc.subject.keywordtaajuusmuuttajafi
dc.subject.keywordmotor modelen
dc.subject.keywordmoottorimallifi
dc.subject.keywordmotor parameteren
dc.subject.keywordmoottoriparametrifi
dc.subject.keywordestimationen
dc.subject.keywordestimointifi
dc.subject.keywordleast-squares methoden
dc.subject.keywordpienimmän neliösumman menetelmäfi
dc.titleInduction motor parameter estimation at standstillen
dc.titleOikosulkumoottorin parametrien estimointi nollanopeudellafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_13821
local.aalto.idinssi16183
local.aalto.openaccessno
Files