Sähköautojen lataus taloyhtiöissä

Abstract

Tässä diplomityössä on tarkasteltu sekä tekniseltä, että hallinnolliselta kannalta miten taloyhtiöt voivat valmistautua liikenteen sähköistymiseen. Taloyhtiöiden parkkipaikkojen sähköistäminen latauspisteiksi on välttämättömyys sähköautojen laajamittaiselle yleistymiselle. EU:n päästötavoitteet ja etenkin Suomen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vaatii siirtymistä sähköiseen liikenteeseen.

Suomessa taloyhtiöiden parkkipaikoilta löytyy usein lämmitystolpat, jotka voidaan kustannustehokkaasti muuttaa latauspisteiksi. Etenkin 2000-luvulla valmistuneissa taloyhtiöissä on kaapelointi yleensä mitoitettu 2 kW parkkipaikkaa kohti käytettäväksi auton moottorin ja sisätilojen lämmitykseen. Tämä mahdollistaa 3,7 kW lataamiseen noin puolelle autopaikoista. Vasta, kun yli puolet pysäköintipaikoista on muutettu latauspaikoiksi tarkistetaan pääsulakkeen koko. Silloin aluksi riittää siis sähköjärjestelmän katselmus ja lämmityspistokkeen korvaaminen latauslaitteella. Tämä pitää kustannukset alhaisina ja mahdollistaa niiden kumoamisen lyhyessä ajassa sähköllä ajamisen edullisuuden vuoksi.

Heikommassakin sähköjärjestelmässä dynaaminen kuormanhallinta mahdollistaa helposti keskimääräisen 6 kWh yöllisen latauksen. Jo 9 ampeerin latausvirralla päästään kymmenen tunnin latausajalla 20 kWh lataukseen, joka riittää noin 100 kilometrin ajoon. Tämä on noin kaksinkertaisesti keskimääräinen päivittäinen ajomatka. Lisäksi sähköauton akkua harvoin ladataan lähes tyhjästä täyteen, vaan usein jäljellä on noin 15–25%:n lataus. Tämä kirjallisuuskatsaus käy läpi erilaiset lataustyypit, lainsäädännön vaatimukset sekä päätöksenteon taloyhtiöissä. Useimpien taloyhtiöiden hallituksilla onkin jo nyt tai viimeistään lähivuosina edessään latausmahdollisuuksien kartoitus ja suunnittelu, joita tämän diplomityön tulisi selventää.

This master’s thesis examines both from a technical and administrative point of view, how housing companies can prepare for the electrification of traffic. The electrification of condominium parking lots as recharging points is a necessity for the widespread adaptation of electric cars. The EU’s emissions targets, and in particular Finland’s goal of halving traffic emissions by 2030, require a shift to e-transport.

In Finland, there are often heating sockets in housing companies’ parking lots, which can be converted cost-effectively to recharging points. Especially in 21st century condominiums, cabling is typically rated at 2 kW per car parking space for use in heating a car’s engine and interior. This allows 3.7 kW to be charged in about half of the parking spaces. Only after more than half of the parking spaces have been converted to charging stations will the size of the main fuse be checked. So at first, it is enough to inspect the electrical system and replace the heating socket with a charger. This keeps costs low and allows them to be reversed in the short term because of the aaffordability of electric driving.

Even in weaker electrical systems, dynamic load management easily allows for an average 6 kWh charge per night. With a charging current of just 9 amps, with a charging time of 10 hours, a charge of 20 kWh is achieved, which is enough to cover about 100 km. This is about twice the average daily drive. In addition, an electric car’s battery is rarely charged from near-zero to full, but often has about 15 to 25% of charge remaining. This literature review reviews the different types of charging technologies, regulatory requirements, and decision making in housing companies. The administration of most housing companies are already, or at least in the next few years, in the process of mapping and planning for download options, which should be clarified in this thesis.