Strategisesti suorittaen? : teknillistieteellisen alan opiskelijoiden kandidaattivaiheen opintojen eteneminen, opiskeluorientaatiot ja opiskelukokemukset uudesta kaksiportaisesta tutkintorakenteesta
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2009
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
97, [26]
Series
Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja, 2/2009
Abstract
Objectives. The premise for this study was the reform of the University curriculum and degrees which was implemented in year 2005. Third year students of Engineering sciences were asked about their experiences of flexibility in studying, work load and effectiveness of teaching arragement. Another essential purpose was to study what kind of orientations students of engineering have to studying. Orientations of studying were studied with deep approached, surface approached and strategically approached orientations. Also the progress of studies was investigated in the light of experiences and orientations. Methods. The survey was carried out with an electronic inquiry on spring 2008. 673 answers of students from seven universities were permitted. The research material was analyzed with SPSS-software. Various analyzing methods were used: One-Way Anova, Mann-Whitney-test, Analysis of Principal Components (PCA), Maximum Likelihood Factor Analysis, Regression analysis, cross tabulation and K-Means Cluster. Results and conclusion. Student experiences of studying in the new degree-system and their orientations to studying were associated to progress of studying. The progress of studies was positively related to strategically approached orientation and negatively related to surface approached orientation. There was no relation between deep approached orientation and progress of studies. Five student profiles were constructed by students' experiences and orientations: Strategic executors (27 %), Deep learners (26 %), Surface approachers (21 %), Strategic learners (20 %) and Dissonants (6 %). Strategic executors who had strong strategic and surface approached orientation had progressed best in the light of amount of ECTS-points. Surface approachers had both the lowest amount of studies executed and most negative experiences of studying in the new degree-system. In the future it would good to develop engineering education so that it would better support deep approached studying.Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana oli vuonna 2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus Suomen yliopistoissa ja teknillistieteellisen alan kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kokemukset tutkintonsa joustavuudesta, työmäärästä ja opetusjärjestelyiden tehokkuudesta. Toisena keskeisenä tutkimusongelmana oli opiskelijoiden orientoituminen tekniikan kandidaatin opintoihin. Opiskeluorientaatioita tutkittiin syväsuuntautuneen-, pintasuuntautuneen- ja strategisesti suuntautuneen opiskeluorientaation avulla. Opiskelijoiden opiskelukokemuksien ja opiskeluorientaatioiden avulla pyrittiin löytämään uusia näkökulmia opintojen etenemiseen liittyvistä tekijöistä. Menetelmät. Tutkimus suoritettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2008. Tutkimukseen vastasi 673 opiskelijaa kaikista Suomen seitsemästä teknillistieteellistä koulutusta tarjoavasta yliopistosta. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja analysointimenetelminä käytettiin mm. varianssianalyysia, Mann-Whitneyn epäparametrista testiä, pääkomponenttianalyysiä, faktorianalyysia, lineaarista regressioanalyysia, ristiintaulukointia ja K-Means Cluster -ryhmittelyanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa opiskelukokemuksilla ja opiskeluorientaatioilla oli yhteyttä opiskelijoiden opintojen etenemiseen. Strategisesti suuntautunut opiskeluorientaatio oli opintojen etenemiseen positiivisessa- ja pintasuuntautunut orientaatio negatiivisessa yhteydessä. Syväsuuntautuneella orientaatiolla ei puolestaan ollut yhteyttä opintojen etenemiseen. Opiskelukokemusten ja opiskeluorientaatioiden pohjalta muodostettiin klusterianalyysin avulla viisi opiskelijaprofiilia: Strategiset suorittajat (27 %), Syvälliset oppijat (26 %), Pintasuuntautuneet (21 %), Strategiset oppijat (20 %) ja Ristiriitaiset (6 %). Strategisesti- ja pintasuuntautuneesti orientoituneet 'strategiset suorittajat', arvioivat kolmen vuoden opintopistekertymänsä kaikkein korkeimmaksi. Huonoimmin opinnoissaan olivat edenneet 'pintasuuntautuneet', joilla oli myös kaikkein negatiivisimpia kokemuksia opiskelusta uudessa tutkintorakenteessa. Tulevaisuudessa olisi hyvä kehittää teknillisen alan koulutusta niin, että se tukisi paremmin syväsuuntautunutta opiskelua.Description
Keywords
studies, progress of studies, education of technological sciences, reform of degrees, experiences of studying, orientations of studying, student profiles, opiskelu, opintojen eteneminen, teknillistieteellinen koulutus, tutkinnonuudistus, opiskelukokemukset, opiskeluorientaatiot, opiskelijaprofiilit, studier, studiernas framskridande, teknisk vetenskaplig utbildning, examensreform, erfarenheter av studier, studieorientering, studerande profiler
