Mobility choices predicting subjective well-being

Thumbnail Image

Files

master_Taskinen_Emilia_2020.pdf (1.65 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2020-03-16

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)

Language

en

Pages

61+2

Series

Abstract

Transportation can be associated with well-being from many viewpoints. In the field of travel behavior, researchers have studied transport-related subjective well-being in last 10-15 years. Traditionally, the association between well-being and transportation is measured with objective criteria such as travel time costs, road safety or motorized vehicle’s noise. The impact of transport on individuals’ well-being is not however explained comprehensively with objective measures. The multi-discipline approach of transport-related subjective well-being has increased interest among scientists and they have found some significant associations between mobility choices and subjective well-being. Travel behavior and subjective well-being are both a sum on many factors. Travel behavior consists of infinitive number of decisions that people do over space. Subjective well-being consists of experiences and emotions that can be linked to specific domains and activities. Results show that many factors such as travel time, travel mode and quality of travel environment can have an impact on short- and long-term subjective well-being. However, further investigation is needed to understand the impacts of mobility choices on subjective well-being more comprehensively. In this thesis, a cross-sectional study investigates whether mobility choices and some selected socio-demographic variables can explain subjective well-being. A logistic regression model is conducted for simplified analysis of predictors. The results support that active traveling and car ownership are positively related to subjective well-being. Frequent walking and cycling predict high quality of life and self-rated health. Public transport did not show any significant results from the model but active public transport users walk more than people who use less public transport. For women, active walking predicted the highest self-rated health. More cars in a household predicted also high subjective well-being especially for men.

Liikenteellä on monia yhteyksiä hyvinvointiin. Matka-aika ja moottoriliikenteen päästöt ovat esimerkkejä kriteereistä, joita käytetään liikenteeseen liittyvän hyvinvoinnin arvioinnissa. Kaikkea hyvinvointia ei voi kuitenkaan mitata objektiivisesti, joten tutkimuksissa ja suunnittelussa tulisi huomioida liikenteeseen liittyvä subjektiivinen, eli koettu hyvinvointi. Liikkumiskäyttäytymisen tutkimusalalla on viimeiset 10-15 kasvanut kiinnostus kulkutapojen merkityksestä koettuun hyvinvointiin. Tutkimustulosten perusteella on todettu, että ihmisten kulkutavoilla ja koetun hyvinvoinnin välillä on merkittäviä yhteyksiä. Yksilön kulkutavat sekä koettu hyvinvointi koostuvat molemmat monista tekijöistä. Kulkutavat koostuvat loputtomasta määrästä valintoja, joita ihmiset tekevät jatkuvasti. Koettu hyvinvointi taas koostuu kokemuksista ja tunteista, jotka kohdistuvat eri hyvinvoinnin luokkiin ja toimintoihin. Aiheet mahdollistavat moniuloitteisen ympäristön, jossa niiden keskinäistä yhteyttä voi tarkastella. Tutkimukset ovat pääosin etsineet yhteyksiä työmatkojen, matkustustyytyväisyyden ja subjektiivisen hyvinvoinnin välillä. Tulokset ovat osoittaneet, että monet tekijät, kuten matka-aika, kulkuväline ja matkustusympäristön laatu voivat vaikuttaa sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen subjektiiviseen hyvinvointiin. Tarkastelua ja tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää, jotta yhteys voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisemmin. Tässä diplomityössä tutkin logistisella regressiomallilla empiiristä aineistoa käyttäen, voivatko kulkutapavalinnat ja sosiodemografiset muuttujat selittää koettua hyvinvointia. Tulokset tukevat tutkimusta siitä, että aktiivinen liikkuminen ja auton omistaminen liittyvät positiivisesti subjektiiviseen hyvinvointiin. Usein kävely ja pyöräily ennustavat korkeaa elämänlaatua ja koettua terveyttä. Joukkoliikenne ei osoittanut merkittävää ennustettavuutta, mutta usein joukkoliikennettä käyttävät kävelevät muita useammin. Aktiivinen käveleminen ennusti etenkin naisille korkeaa koettua terveydentasoa ja usean auton omistaminen ennusti etenkin miehille korkeaa subjektiivista hyvinvointia.

Description

Supervisor

Kyttä, Marketta

Thesis advisor

Kyttä, Marketta

Keywords

mobility choices, quality of life, subjective well-being, self-rated health, travel behaviour, travel satisfaction

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202003222625

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG