Ideation practices in the health technology industry

Abstract

The health technology industry has seen steady growth since the late 20th century. The heavy regulation in the field has created an atypical environment for product development, especially challenging for ideation, compared to consumer markets. This thesis explores how ideation is conducted in practice in the health technology industry. Identifying ideation drivers and limiters from the field, and examining the effects of regulations on ideation.

Exploratory semi-structured interviews were conducted with ten interviewees from seven companies, ranging from start-ups to established enterprises and an association. The interviewees ranged from product development team members to project managers and unit leaders. Thematic analysis was used to categorise the findings into four main themes from 422 quotations and 133 individual codes. The main themes are ideation limiters, ideation drivers, facilitation of ideation, and decision-making in ideation. Furthermore, the main themes were divided into 14 sub-categories, giving novel insights into the ideation process in a regulated field.

Comparing the results to existing research reveals common themes emerging from the ideation drivers. User centricity, safety and ownership, and team spirit have been identified as the key drivers of successful ideation in both the existing literature and this research. However, they seem to be implemented more effectively in the health technology industry than in commercial fields. In addition, the use of ideation methods developed by academia, or rather the lack of use, in ideation, aligns well with the recent study by Linsey et al. of a Fortune 500 company. Furthermore, the regulations in the health technology field strongly emphasise the effects of main ideation limiters, money and time, imposing additional restrictions on the ideation process. In addition, the health technology field complicates decision-making with context-specific factors such as insurance reimbursement models and the high cost of design changes.

Understanding the ideation drivers and limiters in a regulated field will help organise ideation phases effectively. Whilst this thesis does not introduce ready-to-implement solutions, it identifies multiple relevant factors for ideation, providing a basis for further research in academia and for reflection among product developers in industry.

Terveysteknologiateollisuus on kasvanut tasaisesti 1900-luvun lopulta lähtien. Alan tiukka sääntely on luonut kuluttajamarkkinoihin verrattuna epätyypillisen ympäristön tuotekehitykselle ja erityisesti ideoinnille. Tämä diplomityö tarkastelee, miten ideointia käytännössä toteutetaan terveysteknologia-alalla, pyrkien tunnistamaan ideointia ohjaavia ja rajoittavia tekijöitä sekä tutkimaan sääntelyn vaikutuksia.

Tapaustutkimukseen osallistui kymmenen haastateltavaa seitsemästä yrityksestä, jotka vaihtelivat startupeista yrityksiin ja yhdistykseen. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina, jolloin osallistujat saattoivat ilmaista kokemuksiaan avoimesti. Haastateltavat vaihtelivat tuotekehitystiimin jäsenistä projektipäälliköihin ja yksiköiden johtajiin. Temaattisen analyysin avulla 422 lainausta ja 133 yksittäistä koodia luokiteltiin neljään pääteemaan. Ne ovat ideointia tukevat tekijät, ideointia rajoittavat tekijät, ideoinnin fasilitointi ja päätöksenteko ideoidessa. Lisäksi pääteemat jaettiin 14 alakategoriaan, jotka tarjoavat uusia näkökulmia ideointiprosessiin säädellyllä alalla.

Tulosten vertailu olemassa oleviin tutkimustuloksiin nostaa esiin yhteneviä teemoja. Käyttäjäkeskeisyys, turvallisuus ja omistajuus sekä tiimihenki on tunnistettu onnistuneen ideoinnin keskeisiksi mahdollistajiksi sekä olemassa olevassa kirjallisuudessa että tässä diplomityössä. Lisäksi akateemisesti kehitettyjen ideointimenetelmien käyttö, tai pikemminkin niiden käytön puute, vastaa hyvin tuoretta tutkimusta ideointimenetelmistä Fortune 500 -yrityksissä. Vaikka ideointia rajoittavat tekijät lopulta pelkistyvät rahaan ja aikaan, terveysteknologia-alan säädökset korostavat voimakkaasti näiden vaikutuksia rajoittaen ideointiprosessia entisestään. Lisäksi terveysteknologia-ala hankaloittaa päätöksentekoa kontekstisidonnaisilla tekijöillä, kuten vakuutuskorvausmalleilla ja suunnittelumuutosten korkeilla kustannuksilla.

Ideointitekijöiden ja -rajoittimien ymmärtäminen säännellyllä alalla auttaa ideointivaiheen optimoimisessa. Vaikka tässä diplomityössä ei esitetä valmiita ratkaisuja ideoinnin parantamiseen, se nimeää useita ideointiin vaikuttavia tekijöitä säännellyllä alalla, tarjoten pohjan akateemiselle jatkotutkimukselle sekä pohdinnalle ja prosessien kehitykselle tuotekehityksen ammattilaisille.