Drivers of collective action in contemporary democracy
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2024-10-31
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
62 + app. 214
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 96/2024
Abstract
Collective action is a joint, goal-directed activity in pursuit of common interests. Often, the objective of collective action is institutional change. Institutions are taken-for-granted social structures, such as norms, legislation, practices, organizational forms, status hierarchies, and social contracts. Contemporary societies give rise to new forms and dynamics of collective action, such as a growing application of direct democracy tools, new dynamics from the Internet and social media, and changing power balances from globalization and digitalization. The objective of this doctoral thesis is to improve our understanding of the drivers of collective action and its outcomes for institutional change in contemporary era. I address the objective in three studies, which focus on the following research questions: 1) How do organizers' resources and focusing events interact in triggering online social mobilization? 2) When and how does issue-boundary-spanning influence social mobilization? 3) Why do social contracts between business and society enter a crisis, and how do stakeholders renegotiate social contracts? The research questions are addressed in two empirical contexts: Finnish citizens' initiatives, which are agenda-setting legislative direct democracy petitions, and the Swedish banking industry. The data for the studies on citizens' initiatives is combined from multiple sources, including the citizens' initiative service of the Finnish Ministry of Justice and search engine query data from the Google Trends API service. The data for the qualitative single-case study on the Swedish banking industry is combined from multiple archival sources, including four Swedish newspapers, banks, regulatory institutions, political actors, and other public sources. Two studies use quantitative deductive research methods, including ordinary least squares, negative binomial, and quasipoisson regressions. One study is a qualitative inductive single-case study predominantly following the narrative approach.Results indicate that despite the lower cost of digital activism, coalition resources, such as funding and organizational capabilities, still matter substantially in mobilizing supporters. However, timing actions with focusing events provides activists an alternative pathway to success. Moreover, combining distant issues inhibits social mobilization. Finally, stakeholders renegotiating social contracts use strategies that combine idealistic notions of deliberative democracy, i.e., the process of public deliberation, with power-oriented strategy, i.e., attempts to increase bargaining power, coerce other parties, as well as collaborative strategies.Kollektiivinen toiminta on yhteistä, tavoitteellista toimintaa yhteisten etujen saavuttamiseksi. Usein kollektiivisen toiminnan tavoitteena on institutionaalinen muutos. Instituutiot ovat itsestään selvinä pidettyjä yhteiskunnallisia rakenteita, kuten normeja, lainsäädäntöä, käytäntöjä, organisaatiomuotoja, asemahierarkioita ja yhteiskunnallisia sopimuksia. Nyky-yhteiskunnat synnyttävät uusia kollektiivisen toiminnan muotoja ja dynamiikkaa, kuten suoran demokratian kasvavaa soveltamista, uutta dynamiikkaa Internetistä ja sosiaalisesta mediasta sekä globalisaation ja digitalisaation aiheuttamia muuttuvia voimasuhteita. Tämän väitöskirjan tavoitteena on parantaa ymmärrystämme kollektiivisen toiminnan ajureista ja sen vaikutuksista nykyajan institutionaaliseen muutokseen. Tarkastelen tavoitetta kolmessa tutkimuksessa, jotka keskittyvät seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten järjestäjien resurssit ja fokusoivat tapahtumat vaikuttavat vuorovaikutuksessa ihmisten mobilisointiin käynnistämiseen verkossa? 2) Milloin ja miten aiheiden yhdistely vaikuttaa sosiaaliseen mobilisaatioon? 3) Miksi yritysten ja yhteiskunnan väliset yhteiskunnalliset sopimukset joutuvat kriisiin ja miten sidosryhmät neuvottelevat yhteiskunnalliset sopimukset uudelleen? Tutkimuskysymyksiä käsitellään kahdessa empiirisessä kontekstissa: Suomen kansalaisaloitteissa, jotka ovat agendaa asettavia lainsäädännöllisiä suoran demokratian vetoomuksia, ja Ruotsin pankkitoimialalla. Kansalaisaloitetutkimusten tiedot on yhdistetty useista lähteistä, kuten oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelusta ja hakukonekyselymäärädataa Google Trends API -palvelusta. Ruotsin pankkialaa koskevan kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tiedot on yhdistetty useista arkistolähteistä, mukaan lukien neljä ruotsalaista sanomalehteä, pankkeja, sääntelyelimiä, poliittisia toimijoita ja muita julkisia lähteitä. Kaksi ensimmäistä tutkimusta hyödyntää kvantitatiivisia deduktiivisia tutkimusmenetelmiä, mukaan lukien lineaarinen pienimmän neliösumman regressio ja negatiivinen binomi- ja kvasipoisson-regressiot. Kolmas tutkimus on kvalitatiivinen induktiivinen yksittäistapaustutkimus, joka noudattaa pääosin narratiivista lähestymistapaa. Tulokset osoittavat, että digitaalisen aktivismin halvemmista kustannuksista huolimatta liittoutuman resurssilla, kuten rahoituksella ja organisatorisilla valmiuksilla, on edelleen suuri merkitys kannattajien mobilisoinnissa. Toimien ajoittaminen fokusoivien tapahtumien ajalle tarjoaa aktivisteille kuitenkin vaihtoehtoisen tien menestykseen. Lisäksi etäisten aiherajojen ylittäminen estää sosiaalista mobilisaatiota. Lopuksi sidosryhmät, jotka neuvottelevat uudelleen yhteiskuntasopimuksia, käyttävät strategioita, joissa yhdistyvät idealistiset käsitykset deliberatiivisesta demokratiasta eli julkisesta pohdinnasta valtasuuntautuneeseen strategiaan, eli yrityksiin lisätä neuvotteluvoimaa, pakottaa muita osapuolia sekä tehdä yhteistyötä.Description
Supervising professor
Gustafsson, Robin, Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandOther note
Parts
- [Publication 1]: Nykänen, Sarri; Cheung, Zeerim; Gustafsson, Robin (2024). Social Mobilization in the Online Era: The Role of Organizer Resources and Timing of Focusing Events. Abridged working paper versions were presented at the Academy of Management Annual Meeting 2022, Seattle, USA, August 2022. https://doi.org/10.5465/AMBPP.2022.14128abstract and the American Sociological Association Annual Meeting 2022, Los Angeles, USA, August 2022. Unpublished manuscript
- [Publication 2]: Nykänen, Sarri (2024). The contingent effect of issue boundary spanning on social mobilization. An abridged version of the paper was presented at the London Text Analysis Conference 2022, London, UK, September 2022. Accepted for presentation at the American Sociological Association Annual Meeting 2024, Montréal, Canada, August 2024. Unpublished manuscript
-
[Publication 3]: Nykänen, Sarri; Gustafsson, Robin; Kähäri, Perttu (2024). The Crisis and Re-negotiation of a Bank’s Social Contract. Presented at the Academy of Management Annual Meeting 2024, Chicago, USA, August 2024.
DOI: 10.5465/AMPROC.2024.18466abstract Accepted for presentation at the Strategic Management Society Annual Conference 2024, Istanbul, Turkey, October 2024. Unpublished manuscript View at publisher