Which Things First? Vastuullisen graafisen suunnittelun diskurssi modernismista nykypäivään

Abstract

Graafisen suunnittelijan ambivalentti ammatinkuva, toisaalta palveluammattilaisena, toisaalta luovana tekijänä, muodostaa asetelman vaikeasti määriteltävälle roolille – ja vastuulle. Suunnittelija kuitenkin luo osaltaan sitä kompleksista visuaalista todellisuutta, joka kertoo meille minne mennä, mitä ostaa, mitä ajatella ja mitä olla. Graafisella suunnittelijalla on valtaa ja näin ollen myös vastuuta. Visuaaliseen viestintään kätkeytyy erilaisia arvolatauksia ja siksi suunnittelutyö ja siihen liittyvät päätökset ovat eettisiä ja graafinen suunnittelu pohjimmiltaan poliittista.

Tutustumalla alan kirjallisuuteen ja seuraamalla vastuullisesta suunnittelusta käytävää keskustelua pyrin lopputyössäni hahmottamaan niitä rajapyykkejä, jotka ovat muuttaneet käsitystä graafisen suunnittelijan roolista ja joiden myötä käsitys suunnittelijan paikasta kulttuurisena ja sosiaalisena vaikuttajana on määräytynyt. Erityisesti suunnittelijan suhde viestin sisältöön ja käsitys suunnittelijasta tekijänä (author) vaikuttavat määrittävän sitä, kuinka vastuullisena suunnittelijan rooli nähdään.

Käsitykset graafisen suunnittelijan roolista ovat alati muuttuvia ja niihin vaikuttavat sekä yleiset taiteen trendit että yhteiskunnalliset muutokset. Tarkastelen lopputyössäni erityisesti modernismin ja postmodernismin aikakausia, jolloin graafisen suunnittelun ammatinkuva on käynyt läpi merkittävimmät muutokset suhteessa vastuullisuuteen. Vastuullisuuden ottamiseksi mukaan diskurssin keskiöön alan on täytynyt käydä läpi molemmat aikakaudet. Historia on itsessään oppitunti, josta seulomalla eri käsityksiä ja käytäntöjä alaa voidaan kehittää vastuullisempaan suuntaan. Esitän työssäni joitakin älyllisiä ja käytännöllisiä keinoja, joiden avulla vastuullisuutta olisi mahdollista tuoda osaksi alan konventioita.

Alan ammattietiikkaan, vastuukeskusteluun ja kannanottoihin tutustumisen sekä tekemäni Graphic designer's road to hell -internetkyselyn valossa vaikuttaa, että vastuukeskustelun keskeisiä ongelmia ovat liiallinen asiakaslähtöisyys ja graafisen suunnittelun konvention käsittäminen irrallisena sen sosiaalisesta kontekstista.