Huvilapuutarhat Espoossa – Vanhaa puutarhakulttuuria vaalimassa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Date
2022
Department
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3002
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
46
Series
Abstract
Monet tekijät ovat vaikuttaneet huvilakulttuurin syntymiseen. Suomessa vaikutteita vapaa-ajan asumiskulttuuriin otettiin Euroopasta, erityisesti Venäjältä ja Ruotsista, joissa porvaristo oli jo vuosikymmenien ajan viettänyt kesiä lähellä luontoa. Läheistä luontosuhdetta arvostettiin, ja puutarhanhoito oli monelle tärkeä harrastus ja intohimo. Puutarhaharrastuksen ohella huvilapuutarhoissa vietettiin runsaasti aikaa urheillen, seurustellen ja vieraita kestiten. Tässä työssä käsitellään espoolaisia huvilapuutarhoja ja huvilakulttuuria. Huviloilla viitataan 1800-luvun lopulta alkaen rakennettuihin kaupunkien varakkaan keskiluokan vapaa-ajan asumuksiin, joita rakennettiin erityisesti Espoon saaristoon höyrylaivaliikenteen vakiinnuttua ja tieverkon kehityttyä. Muodostuneet huvilayhdyskunnat ovat vaikuttaneet vahvasti Espoon kaupunkirakenteen muodostumiseen. Huvilapuutarhat olivat kasvillisuudeltaan suureellisia ja runsaita, ja niiden parissa työskentelivät aikakauden parhaat puutarha-arkkitehdit. Puutarhoissa yhdisteltiin erilaisia puutarha-arkkitehtuurin tyylisuuntauksia ja espoolaisissa huvilapuutarhoissa on nähtävillä vaikutteita maisema-, muoto- ja luontopuutarhoista. Puutarhoissa hyödynnettiin runsaasti Venäjän vallan aikaisia kasvilajikkeita sekä jo kartanoissa viljeltyjä lajikkeita. Kasvilajikkeita yhdisteltiin rohkeasti, ja suunnittelussa huomioitiin kasvien vuodenaikainen värien vaihtelu. Uusia lajikkeita tuotiin ulkomailta, ja monet huviloiden omistajat etsivät jatkuvasti ideoita puutarhojen kehittämiseksi. Puutarhoihin sijoitettiin runsaasti huvimajoja, näköalatasanteita sekä mutkittelevia maisemapolkuja. Huvilat ja niiden puutarhat sijoitettiin maisemallisiin solmukohtiin, kuten suurten vesistöjen äärelle, korkeille mäille tai niemien kärkiin. Työn tarkoituksena on ollut selvittää espoolaisten huvilapuutarhojen ominaispiirteitä, sijoittumista maisemaan sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kulttuurihistoriallisesti merkittävien puutarhojen syntymiseen. Lisäksi työssä perehdytään huvilapuutarhojen rooliin osana puutarhasuunnittelun kehittymistä Suomessa. Työssä tarkastellaan myös kahta espoolaista huvilapuutarhaa, Villa Dalbya ja Villa Rulluddia, niiden ominaispiirteitä ja lyhyesti myös puutarhojen säilyneisyyttä. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena, jonka pääasiallisina lähteinä on käytetty erilaisia huvilapuutarhoja ja huvilakulttuuria käsitteleviä teoksia ja Espoon kaupunginmuseon lähdeaineistoa. Kirjallisista lähteistä saatua tietoa on myös syvennetty maastokäynneillä saaduilla havainnoilla. Espoolaisia huvilapuutarhoita ei ole juurikaan inventoitu kokonaisuutena, ja tarvetta huviloiden laajamittaiselle arvioinnille ja kartoitukselle olisi runsaasti. Tämä edistäisi huvilaympäristöjen suojelua ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Tämä on erityisen tärkeää Espoossa, jossa rakennuskanta on muutoin yleisesti varsin nuorta ja rakennettu ympäristö voimakkaassa kehityksessä. Tarkempien hoitosuunnitelmien ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen huviloille ja niiden piha-alueille palvelisi huvilapuutarhojen suojelua.
Description
Supervisor
Mannerla-Magnusson, Meri
Thesis advisor
Muhonen, Matleena
Keywords
huvila, huvilapuutarha, huvilakulttuuri, puutarha-arkkitehtuuri, historialliset puutarhat, kulttuuriympäristö, Espoo
Other note
Citation