Double materiality assessment implementation in corporate sustainability reporting

Abstract

In recent years, sustainability reporting has evolved into a core feature of corporate reporting. The regulatory environment around sustainability reporting has been changing as the European Union published the Corporate Sustainability Reporting Directive (2022/246/EU) and the European Sustainability Reporting Standards (2023/2772/EU). With the new regulation was introduced a concept called double materiality assessment. The double materiality assessment helps the companies to choose the themes that they must include in their sustainability reports. The assessment mandates the companies to report on both the impacts they have on people and the environment and the financial risks and opportunities arising from sustainability matters.

The purpose of this thesis is to complement the prior academic literature by providing insights on the implementation process of double materiality assessment, changes in comparison to earlier materiality assessment and potential challenges within the double materiality assessment process, at the beginning stages of the implementation. Recently, some studies have been published concerning double materiality, however there is not much research concerning double materiality assessment.

To meet the purpose of this research, a qualitative research method was adopted. The research is conducted as a single-case study with a large Finnish company. The data has been gathered through six semi-structured interviews and other written materials. The findings indicated that the main changes with double materiality assessment were the introduction of financial materiality to the assessment, the increased detail and complexity of both the regulation and the assessment itself and intensified collaboration within the company’s different units. Challenges regarding the double materiality assessment were resource limitations, implementing the ESG risks into the overall risk management and the difficulties with choosing the right values and assumptions. The contributions of this thesis extend the understanding of double materiality assessment and its practical implementation.

Viime vuosina vastuullisuusraportoinnista on kehittynyt olennainen osa yritysten raportointia. Vastuullisuusraportoinnin sääntely-ympäristö on muuttunut ja äskettäin Euroopan Unioni julkaisi kestävyysraportointidirektiivin (2022/246/EU) ja eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (2023/2772/EU). Uusi lainsäädäntö esitteli ensimmäistä kertaa käsitteen kaksoisolennaisuusarviointi. Kaksoisolennaisuusarviointi mahdollistaa yrityksille valita ne teemat, jotka niiden tulee sisällyttää vastuullisuusraportteihinsa. Arviointi valtuuttaa yritykset raportoimaan paitsi vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön myös taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista, joita sille voi seurata eri vastuullisuuden teemoista.

Tämän tutkielman tavoitteena on täydentää aiempaa akateemista kirjallisuutta tarkastelemalla kaksoisolennaisuusarvioinnin implementointiprosessia, muutoksia kaksoisolennaisuusarvioinnin ja aiemman olennaisuusarvioinnin välillä sekä mahdollisia haasteita, joita kaksoisolennaisuusarvioinnista on seurannut. Viime aikoina on julkaistu tutkimuksia, jotka keskittyvät kaksoisolennaisuuteen, mutta kaksoisolennaisuusarviointia koskeva kirjallisuus on ollut vähäistä.

Tutkimuksen tarkoituksen täyttääkseen tämä tutkimus on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmetodia hyödyntäen tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteena on ollut yksittäinen suuri suomalainen yritys. Aineisto on kerätty pääasiallisesti kuuden puolistrukturoidun haastattelun sekä erinäisten kirjoitettujen materiaalien pohjalta. Tulokset osoittivat, että pääasialliset muutokset, jotka ovat olleet seurausta kaksoisolennaisuusarvioinnista, ovat taloudellisen olennaisuuden sisällyttäminen arviointiin, lainsäädännön ja arvioinnin lisääntynyt yksityiskohtaisuus ja monimutkaisuus sekä tehostunut yhteistyö yrityksen eri toimintojen välillä. Kaksoisolennaisuusarvioinnin haasteiksi puolestaan tunnistettiin resurssien rajallisuus, ESG-riskien implementointi riskienhallinnan kokonaisuuteen sekä sopivien arvojen ja oletusten valitseminen. Tutkielman kontribuutiot täydentävät aiempaa ymmärrystä kaksoisolennaisuusarvioinnista sekä sen käytännön implementoinnista.