Kaupunkiympäristön lapsiystävällinen suunnittelu: Espoolaisten lasten ja nuorten näkemyksiä ja toiveita elinympäristöistään
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
102
Series
Abstract
Children’s and adolescent’s values, attitudes, and participation have been extensively studied, but their perceptions related to the planning of future urban environments have been explored to a lesser extent. Therefore, the aim of this master’s thesis was to explore the wishes and perceptions of school-age children regarding the development of child-friendly urban environment in Espoo. The study was commissioned by Espoo City Planning Center. The research material consisted of responses from the youth My Espoo on the Map survey conducted in the autumn of 2020. A total of 2 404 children participated in the survey. Two open-ended questions from the survey were examined in detail that aimed to identify features of Espoo’s urban environment. The research employed both qualitative and quantitative approaches. The primary research method used was inductive content analysis, and the analysis was emphasized through quantification and geospatial analysis. The material was further analyzed to explore age and gender differences. Only the most popular qualities – meaning those mentioned most frequently – were also analyzed by region. The study identified six thematic categories through the of children’s experiences: 1) Safe and accessible city, (2) Green and clean urban life, (3) Diverse sports and leisure environment, (4) High-quality schools and diverse selection of services, (5) Sustainably modern urban community, and (6) Aesthetic and integrated urban village. The study highlighted that age, and gender had a significant impact on the results. For instance, 6th graders prioritized Espoo's traffic arrangements and the functionality of routes over 9th graders, while also identifying a greater need for developing green areas and nature. Furthermore, boys more frequently associated Espoo’s future with sports and a central urban structure, while girls highlighted the need for green areas, nature and improved transportation connections. Additionally, there were regional variations in wishes and perceptions. In light of the results, one can state that children and adolescents have versatile and valuable insights about the type of urban environment that supports their sense of comfort. The research results can be used to develop Espoo’s urban environment into a more child-friendly one. The results also emphasize the importance of involving younger people in urban planning and decision-making.Lasten ja nuorten arvoja, asenteita ja osallisuutta on tutkittu paljon, mutta heidän näkemyksiänsä liittyen tulevaisuuden kaupunkiympäristöön on selvitetty paljon vähemmän. Tästä syystä tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia toiveita ja näkemyksiä kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla on Espoon kaupunkiympäristön lapsiystävällisyyden kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tomeksiantona. Aineistona käytettiin syksyllä 2020 kerättyä lasten ja nuorten Mun Espoo kartalla -kyselyä, johon vastasi yhteensä 2 404 lasta ja nuorta. Tutkimus keskittyi kahteen avokysymykseen, joissa kartoitettiin Espoon kaupunkiympäristön ominaispiirteitä. Tutkimuksen metodisessa tarkastelussa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tukevina menetelminä käytettiin sisällön erittelyä ja paikkatietoanalyysiä. Aineistoa analysoitiin myös tarkemmin, selvittäen ikäryhmien ja sukupuolten välisiä eroja. Ainoastaan suosituimpia kaupunkiympäristön ominaispiirteitä – eli niitä, jotka mainittiin useimmin – analysoitiin alueittain. Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi teemakokonaisuutta lasten ja nuorten kokemuksien kautta: (1) Turvallinen ja saavutettava kaupunki, (2) Vihreä ja puhdas kaupunkielämä, (3) Urheilun ja vapaa-ajan monipuolinen ympäristö, (4) Laadukkaat koulut ja kirjava palvelutarjonta, (5) Kestävästi moderni kaupunkiyhteisö sekä (6) Esteettinen ja eheä kaupunkikylä. Työ korosti, että ikä ja sukupuoli vaikuttivat merkitsevästi tuloksiin. Esimerkiksi 6.-luokkalaiset painottivat 9.-luokkalaisia enemmän Espoon liikennejärjestelyjä ja kulkureittien toimivuutta sekä kokivat suuremman tarpeen kehittää viheralueita ja luontoa. Näkemykset olivat sukupuolittuneet siten, että pojat yhdistivät Espoon tulevaisuuden useammin urheiluun ja keskustamaiseen yhdyskuntarakenteeseen, kun taas tytöt korostivat viheralueiden, luonnon ja tehokkaampien kulkuyhteyksien tarvetta. Lisäksi toiveet ja näkemykset vaihtelivat alueellisesti. Tulosten valossa voidaan todeta, että lapset ja nuoret tarjoavat monipuolista ja arvokasta tietoa sellaisesta kaupunkiympäristöstä, joka tukee heidän viihtyisyyttänsä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Espoon kaupunkiympäristön edistämisessä lapsiystävällisemmäksi. Tulokset myös korostavat nuoremman väestönosan osallistamisen tärkeyttä kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa.Description
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Rossi, SaanaJoensuu, Minna