Leasingsopimusten uudistuva IFRS-tilinpäätöskäsittely IFRS 16 - Vaikutuksia tilinpäätösinformaation tuottajien ja käyttäjien näkökulmasta

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee leasingsopimusten uudistuvaa IFRS-tilinpäätöskäsittelyä IFRS 16 standardin korvatessa nykyisen IAS 17 standardin. Uudistus poistaa leasingsopimusten nykyisen jaottelun käyttö- ja rahoitusleasingiin ja sen johdosta kaikki kestoltaan yli 12 kuukautta olevat leasingsopimukset tulee tulevaisuudessa kirjata yritysten taseisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat suomalaisten tilinpäätösinformaation tuottajien eli yritysten sekä tilinpäätösinformaation käyttäjien eli sijoittajien ja analyytikoiden näkemykset stadardimuutoksesta sekä sen vaikutuksista toimintaansa.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen empiirinen osa sisältää kaksi erillistä aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostuu suomalaisten tilinpäätösinformaation tuottajien edustajien kommenttikirjeistä koskien IASB:n uudistettua standardiluonnosta ja niiden sisältöanalyysista. Toinen aineisto sisältää neljä haastattelua, jotka on kerätty suomalaisilta tilinpäätösinformaation käyttäjiltä, joita edustivat luotto- ja osakeanalyytikot sekä salkunhoitajat.

Tutkimus osoitti tilinpäätösinformaation tuottajien ja käyttäjien näkemysten eroavan vahvasti toisistaan. Sijoittajat ja analyytikot kannattivat kaikkien leasingsopimusten esittämistä taseessa, kun taas yritysten edustajat olisivat halunneet säilyttää nykyisen IAS 17 standardin ja sen jaon rahoitus- ja käyttöleasingiin ennallaan. Yritykset näkivät standardimuutoksen hyvinkin negatiivisena ja jopa tilinpäätösten laatua heikentävänä, kun taas analyytikot ja sijoittajat pitivät uudistusta merkittävänä parannuksena nykyiseen vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn. Eräs syy tähän on kustannusten ja hyötyjen varsin erilainen jakautuminen edellä mainittujen tahojen kesken. Standardiuudistus tulee helpottamaan, nopeuttamaan ja tarkentamaan analyytikoiden ja sijoittajien työtä ja siihen liittyviä tilinpäätös-, taseriski- ja tunnuslukuanalyyseja, kun taas varsinaiset kustannukset uudistuksesta koituvat yritysten kannettaviksi.

Yritykset näkivät uhkakuvia laskennallisen velkaantuneisuuden nousun suhteen ja pitivät sen vaikutuksia kasvavien agentti-, konkurssi- ja rahoituskustannusten suhteen mahdollisina. Sijoittajat taas uskoivat, että markkinatoimijat ovat suurimmilta osin osanneet ottaa taseen ulkopuoliset leasingsopimukset huomioon, jolloin kovenanttien, luottoluokitusten ja pääoman kustannusten suhteen ei olisi odotettavissa suuria markkinareaktioita. Molempien osapuolten vastauksista voidaan kuitenkin vetää johtopäätös, että tämän hetkiset liitetietoihin perustuvat oikaisut eivät ole kovin tarkkoja, etenkään osakeanalyyseissa. Standardimuutos saattaa tutkimustulosten mukaan lisäksi tuoda vaikutuksia etenkin huonolaatuisempia tilinpäätös- ja liitetietoraportteja julkaisseille yrityksille, jos yritysten todellinen velkaantuneisuus on jäänyt sijoittajilta huomaamatta.