Helsingin kävelykeskustan kehityksen vaikutukset

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Date
2024
Department
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3002
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
14 + 7
Series
Abstract
Helsingin kävelykeskusta on laajentunut 1960-luvulta asti. Muutoksia on tapahtunut sekä liikennejärjestelyjen, että maisemoinnin osalta. Helsingin kaupunki on tehnyt useita hankkeita keskusta käveltävyyden edistämiseksi. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita keskustan liikkumiseen ja elinvoimaan vaikuttavia muutostöitä. Kandidaatintyössä pohditaan Helsingin kävelykeskustan laajentumisen aiheuttaneita muutoksia. Vaikutuksia pohditaan etenkin elinvoiman näkökulmasta, keskittyen erityisesti 2015-2025 väliseen aikaan. Tutkimusalue on Helsingin 2002 vuoden yleiskaavassa kävelykeskustaksi merkitty alue. Työn tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia muutoksilla on ollut ja miten muutokset ovat vastaanotettu. Työssä keskitytään etenkin vaikutuksiin, joita kävelykeskustan kehityksellä on ollut taloudelle ja viihtyisyydelle. Tarkemmin kandidaatintyössä keskitytään Esplanadin alueelle ja se poikkikaduille suunnitelluille Kesäkaduille, jotka ovat kesäisin suljettu ajoliikenteeltä ja varattu kävelylle sekä oleskelulle. Kesäkatujen tarkoitus toimia viihtyisinä Helsingin keskustan käveltävyyttä edistävinä hankkeina, jonka tulosten pohjalta voidaan kehittää pysyvämpiä muutoksia. Viihtyisyyttä on keskustassa mitattu Helsingin kaupungin teettämällä arvioinnilla, joka perustuu Gehlin 12 laatukriteeriin. Arvioissa viihtyisäksi paikaksi nousi Esplanadin puisto, joka toimii ”keitaana”, mahdollistaen vapaan ei-kaupallisen oleskelun keskustassa. Vuonna 2023 aloitetut Esplanadin käveltävyyttä edistävät kokeilut ovat kuitenkin saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Keskustasta tehtyjen tutkimusten pohjalta huomataan, että keskusta on heikentynyt työpaikkakeskittymänä. Voidaan myös havaita, että nettikaupan ja kauppakeskusten kasvu ovat merkittäviä tekijöitä Helsingin keskustan elinvoimaan liittyvissä muutoksissa. Uudet liikennejärjestelyt ja joukkoliikenteen hintojen muutokset ovat myös vaikuttavia tekijöitä Helsingin keskustan mahdollisessa hiipumisessa. Toimiksi keskustan elinvoiman kohentamiseksi on ehdotettu esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin panostamista, sekä puistoalueiden kohentamista. Keskustassa on myös muita suunnitteilla olevia hankkeita, kuten keskustatunneli, joka toimisi kokoojanakatuna ympäröiviltä alueilta. Keskustan elinvoiman edellytyksenä voidaan nähdä sekä taloudellisten että laadullisten kriteerien täyttyminen.
Description
Supervisor
Mannerla-Magnusson, Meri
Thesis advisor
Mannerla-Magnusson, Meri
Keywords
Helsingin keskusta, kävelykeskusta, elinvoimaisuus, käveltävyys, kävelykatu, Esplanadi
Other note
Citation