Viestinnällinen sarjakuva kaupallisessa ympäristössä – Tapaustutkimus visuaalisesta viestinnästä ja siihen liittyvistä käsityksistä
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2019 Kuutti
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatus
Art Education
Art Education
Language
fi
Pages
5+115
Series
Abstract
Taiteen maisterin opinnäytteeni tutkii viestinnällistä sarjakuvaa, sen tekemistä kaupallisessa organisaatiossa ja sitä, millaisiin käsityksiin hyvästä visuaalisesta viestinnästä sarjakuvan käyttäminen viestinnässä perustuu. Tapaustutkimuksen keskiössä on OP Vakuutus Oy:n Tarinan visualisointi -projekti ja siinä tuotetut kaksi viestinnällistä sarjakuvaa, Tiedon äärellä ja Miksi MVP ei riitä?. Opinnäytetyö toimii toisaalta projektin työprosessia avaavana raporttina ja toisaalta tutkii kaupallisen organisaation sisäisiä käsityksiä visuaalisesta viestinnästä sekä taidepedagogin mahdollisia rooleja tällaisessa kontekstissa. Aineisto koostuu projektissa syntyneistä sarjakuvista, omista projektin aikana tekemistäni muistiinpanoista sekä tutkimushaastatteluista Tarinan visualisointi -projektin työryhmän ja viestinnällisiä piirrosvideoita tekevän Tussitaikurit Oy:n työntekijöiden kanssa. Tutkielmassa tarkastelen haastatteluissa esille nousseita visuaalisen viestinnän piirteitä, joita pidetään sarjakuvan viestinnällistä tehoa lisäävinä. Tällaisia tekijöitä ovat kuvan pelkistäminen, sarjakuvan samaistuttavuus esitystapana, tarinallisuus sekä tyylillisesti yrityksen totutusta brändistä poikkeaminen. Sarjakuva esitystapana toimii hyvin viestinnässä, sillä siinä ovat käytössä monet merkkijärjestelmät, jotka mahdollistavat tehokkaan viestien välityksen. Projektissa selvisi kuitenkin, että sarjakuva tai kuva viestinnällisenä välineenä ei ole aina tehokas, jos kuvassa ei ole tarpeeksi visuaalisia vihjeitä, jotka viittaavat sen sisällön merkitykseen. Sarjakuvan valjastaminen viestinnälliseen tarkoitukseen tekee siitä taiteellisesta tai viihteellisestä sarjakuvasta poikkeavaa ja viestinnällinen sarjakuva tulisikin erottaa omaksi sarjakuvan lajikseen. Tutkimushaastatteluissa nousee esille myös kiinnostavia ajatuksia viestinnän ja pedagogiikan yhtäläisyyksistä. Pedagogiikan ja viestinnän vaikuttavuuden tavoite on molemmissa sama, ja molemmissa pyritään mahdollisimman toimivaan tiedon tai taidon välitykseen. Viestintää voisikin pitää tietynlaisena sosiaalipedagogiikkana, jossa viestittävän sisällön valinnoilla ja rajaamisella kasvatetaan viestinnän yleisöä harkittuun suuntaan. Tästä syystä organisaatioviestintää tulisi tarkastella kriittisesti, sillä se on vaikuttavaa ja vallankäyttöä. Taidepedagogin rooli kaupallisessa organisaatiossa voi olla viestinnän pedagoginen suunnittelu ja taidepedagogin koulutus antaa tällaiseen hyvät valmiudet.My Master of Art thesis examines communicational comics, the making of them in a business organization and what kind of impressions of good visual communication their use is based on. In the core of the case study is OP Vakuutus Ltd.’s Visualization of a story -project and the two communicational comics made during it, Tiedon äärellä and Miksi MVP ei riitä?. The thesis is a rapport on the working process in the project and a study of the impressions about visual communications inside a business organization as well as the possible roles of an art pedagogue in this context. The study matter consists of the communicational comics made during the project, personal project notes and interviews with the project working group as well as Tussitaikurit Ltd., a company specialized in communicational white board videos. In this thesis I examine features of visual communication in comics that rose during the interviews, that are considered to be effective. These features are the simplification of a picture, comics as a relatable manner of presentation, presenting matters in story-form and a style that deviates from the organization’s usual brand. Comics as a presentation works well in communication, because there are multiple notations that allow for an effective transference of messages. The project however showed that a picture or a series of pictures is not always an efficient communicational device if it does not include a high enough number of visual cues that indicate to its’ content’s meaning. Harnessing comics to communicational purposes make it a different category of comics that should be separated from artistic or entertainment comics. The interviews raised interesting thoughts on the similarities of communication and pedagogy. The objective of influencing in communication and pedagogy is the same and in both the aim is to mediate information, skill or meaning. Communication could be considered a form of social pedagogy, where the audience of communication is being educated to a deliberate direction. For this reason, organization communication should be viewed in a critical manner, as it is influential and powerful. The role of an art pedagogue in a business organization can be the pedagogical planning of communication and the education of an art educator can give good skills for this kind of work.Description
Supervisor
Tuovinen, TaneliThesis advisor
Tuovinen, TaneliKeywords
kuvataidekasvatus, pedagogiikka, viestintä, sarjakuva, viestinnällinen sarjakuva, yleisö, media, mediakasvatus