Eläkevakuuttaminen epävarmassa sijoitusympäristössä – laskelmia työeläkkeiden rahastoinnin tehostamisesta
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2012
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
60
Series
Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA+TALOUS, 6/2012
Abstract
Tässä raportissa tarkastellaan kirjassa Eläkevakuuttaminen epävarmassa sijoitusympäristössä esitettyjen, työeläkevarojen tehokkaampaan käyttöön tähtäävien ehdotusten kustannusvaikutuksia. Tarkasteltavat toimenpiteet ovat työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoinnista luopuminen, eläkerahastoista katettavan osuuden sitominen suoraan kokonaiseläkemenoon ja jakojärjestelmän keskittäminen yhdelle toimijalle. Laskelmien perusteella ehdotetut toimenpiteet tehostaisivat työeläkejärjestelmän pääoman käyttöä kasvattamatta kuitenkaan eläkemaksun kehitykseen liittyvää epävarmuutta. Järjestelmätasolla työkyvyttömyyseläkkeisiin ei liity samanlaista väestön ikääntymisongelmaa kuin vanhuuseläkkeisiin, sillä työkyvyttömien määrä on kiinteämmässä yhteydessä työntekijöiden määrään kuin vanhuuseläkeläistenmäärä. Jos kertyneet työkyvyttömyysrahastot siirrettäisiin vanhuuseläkerahastoihin, maksutason kehitys tasoittuisi, sillä lyhyellä aikavälillä järjestely nostaisi työeläkemaksua, mutta laskisi maksua korkeimman eläkemenorasituksen aikaan vuosina 2025–2040. Nykyisten rahastointisäännösten suurin ongelma on, että rahastoista maksettavat vanhuuseläkkeiden osat eivät vastaa itse eläkemenoa. Eläkemeno kehittyy kuluttajahinta ja palkkainflaatiosta riippuvien eläke- ja palkkaindeksien mukaan, kun taas rahastoista maksettava osuus riippuu työeläkelaitosten vakavaraisuudesta ja osaketuotoista. Eläkemenon ja niiden rahoittamiseen tarkoitetun rahastoidun osan yhteensovittaminen helpottuisi huomattavasti, jos eläkelaitosten vastuulla olevat rahastoidut eläkkeen osat sidottaisiin suoraan eläkemenoon. Esitettyjen laskelmien perusteella kestäväksi kokonaismaksutasoksi saataisiin noin 25 % palkkasummasta, jos rahastoista katettava osuus nostettaisiin asteittain nykyvarojen kattamasta 35 %:sta 40 %:in vanhuuseläkemenosta. Työeläkkeiden rahoitus perustuu pääosin jakojärjestelmän kautta kerättävään tulorahoitukseen. Nykyinen jakojärjestelmän hajautettu toteutus rajoittaa kuitenkin pääoman tehokasta käyttöä, sillä se edellyttää laitoskohtaisia puskurirahastoja yhteisellä vastuulla olevien riskien katteeksi. Vuoden 2010 lopussa lakisääteistä TyEL-vakuuttamista harjoittavien eläkelaitosten tasausvastuiden yhteisarvo oli 7,5 miljardia euroa, mikä vastaa lähes koko vuoden jakojärjestelmän kustannuksia. Jakojärjestelmän keskittäminen poolaisi jakojärjestelmän riskit yhdelle toimijalle, mikä pienentäisi riskipuskureiden kokonaismäärää. Esitettyjen laskelmien perusteella, keskitetty toimija tarvitsisi keskimäärin vain n. 2,5 miljardin euron puskurin järjestelyssä, jossa tasausmaksu asetetaan vakioksi vuosien 2011–2014 ajaksi.Description
Keywords
eläkevakuuttaminen, työeläkkeet, eläkesijoittaminen, työeläkejärjestelmä, riskienhallinta, optimointi, simulointi, sijoittaminen, hinnoittelu, rahoitus
