Liian kevyt eikä yhtään hauska? – draamakomedian olemus ja välttämättömät valmistusaineet
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Author
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Elokuvataiteen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
53
Series
Abstract
Draamakomedia on tuttu lajityyppi sekä elokuvien ja tv-ohjelmien katsojille että niiden tekijöille. Termiin törmää kritiikeissä, ohjelmaesittelyissä ja tekijöiden projektikuvauksissa, samoin kuin esimerkiksi Aalto-yliopiston elokuvakoulutuksessa, mutta alan kirjallisuudessa harvemmin. Tutkimuksessani olen lähtenyt selvittämään, mitä termi draamakomedia oikeastaan tarkoittaa käsikirjoittajan näkökulmasta. Mitkä ovat draamakomedian välttämättömät erityispiirteet? Miten draamakomedia genrenä sijoittuu draaman ja komedian välimaastoon? Kyseessä on laadullinen haastattelututkimus. Olen haastatellut käsikirjoittaja-ohjaajia Lauri Randla ja Johanna Vuoksenmaa sekä käsikirjoittaja Leo Viirrettä. Mitä draamakomedia heille tarkoittaa, miksi siitä on tullut heille läheinen tyylilaji? Lisäksi olen analysoinut draamakomedioiksi luokiteltavat elokuvat Näkemiin Neuvostoliitto ja 70 on vain numero. Millaisia kerronnallisia keinoja kaksi keskenään erilaista draamakomediaa käyttää? Miten draama ja komedia niissä esiintyvät? Olen pohjustanut tutkimusta käymällä läpi genren käsitettä ja sen tärkeyttä käsikirjoittajalle sekä kertaamalla komedian ja draaman eroja. Komedian teoriaa olen avannut hieman tarkemmin. Tutkimuksessani nousee esiin joitakin draamakomedian erityispiirteitä, jotka myös yhdistävät tutkittavia elokuvia. Molemmissa on samastuttava, hieman erikoinen päähenkilö. Päähenkilössä tai hänen tilanteessaan on piirteitä, joista katsoja voi ennakoida, että luvassa on koomisia käänteitä. Tarinan fiktiivinen maailma on pääosin realistinen eikä henkilöhahmoja tai muita tarinan elementtejä ole komediallisesti etäännytetty liikaa. Psykologinen tarkkuus on myös tärkeää samoin kuin se, että tarinan päähenkilö kehittyy. Tarinalla on koominen premissi, päähenkilön maailmassa tai pyrkimyksessä on elementtejä, jotka tuottavat toistuvasti komediaa. Draamallinen alusta on kuitenkin tukeva, henkilöllä on vahva tahdonsuunta ja jotakin menetettävää. Pohjalla on tärkeitä kysymyksiä, joita voidaan käsitellä kevyemmin. Tekijät olivat valinneet lajityypikseen draamakomedian, koska se heidän mielestään parhaiten ilmentää elämää ja voi tarjota katsojalle ”ravitsevan” kokemuksen. Draamakomedia on oivallinen tapa kertoa liikuttavia ja puhuttelevia tarinoita. Jotta draamakomedia voisi syvällisesti tutkia aihettaan, olla samaan aikaan koskettava ja naurattaa, on tekijän tärkeää miettiä, miksi hänen kirjoittamansa teksti on draamakomedia. Mistä elementeistä se syntyy. Peilaan tutkimusta myös omaan taiteelliseen opinnäytetyöhöni. Se on pitkän elokuvan käsikirjoitus Kahvakuulakostaja, jonka kirjoitusprosessin alussa ajattelin draamakomediaksi. Tutkimuksessani käyn läpi työn etenemistä ja draamakomedian olemuksen kirkastumisen vaikutusta käsikirjoituksen kehittämiseen.Drama comedy is a term familiar for both the viewers and creatives of films and tv-series. The term is often used in reviews and project descriptions as well as in the Aalto university film tuition but is absent in the film literature. In my research I’m studying what the term drama comedy actually means in the point of view of a screenwriter. What are the necessary elements of drama comedy. As a genre, how does the drama comedy operate in between drama and comedy? My study is a qualitative research. I have interviewed director-writers Lauri Randla and Johanna Vuoksenmaa and screenwriter Leo Viirret. How do they understand drama comedy and how it has become a preferable genre for them? I have also analyzed two Finnish drama comedy films Näkemiin Neuvostoliitto and 70 on vain numero. What narrative tools do these two different kind of drama comedies utilize? How are drama and comedy manifested in them? I’ve grounded the study by examining the term genre and its importance for the screenwriter. I have also recollected the differences between drama and comedy. The theory of comedy writing is examined in a bit more detail. There are some characteristics of drama comedy that both of the studied films showcase. Both of them have a relatable and slightly quirky protagonist. The situation the protagonist is in hints us that there are comical events in the horizon. The fictive worlds of these films are mainly realistic and there isn’t too much comedic detachment. The psychological precision is essential as well as the character development. There is a comic premise, there is something in the protagonist’s world or aspiration that is frequently humorous. The dramatic platform is solid, the protagonist has a strong drive and something to lose. There are serious matters that can be treated with a lighter tone. The interviewees have chosen drama comedy as their genre, as it exemplifies life as it is. It can also give viewers ”a nurturing experience”. Drama comedy is an excellent way to tell stories both touching and influencing. In order for drama comedy to study its theme to both touch and amuse, it is important for the creative to determine why one has chosen the specific genre. Which elements is it made of. I reflect the study to my own artistic part of the thesis. It is a feature film screenplay called Kahvakuulakostaja, which in the beginning of the work I considered to be a drama comedy. In this study I open up the writing process: how did the clarification of the essence of drama comedy effect the development of the screenplay.Description
Supervisor
Talvio, RaijaThesis advisor
Lindgren, KaroliinaKeywords
draamakomedia, käsikirjoittaminen, draama, komedia, genre, lajityyppi
