Vasa grönområdesstruktur 2050 - ett ekosystemtjänstperspektiv

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
sv
Pages
92 + 9
Series
Abstract
Människan är och har alltid varit beroende av jordens ekosystem för sitt välmående. På en global skala är det ekosystemen som ansvarar för produktion av allt som människan är beroende av för sin överlevnad: luft, vatten och mat. För att kunna beskriva detta dynamiska beroendeförhållande mellan människan och naturen utvecklades konceptet ekosystemtjänster inom ekologi på 1960-talet. Urban ekologi applicerade konceptet på stadsmiljöer i början av 2000-talet. Urbana ekosystem producerar inte betydande mängder mat, vatten eller luft men de kan bidra till en bättre levnadsmiljö. Exempelvis erbjuder parkträdets skugga svalka en het sommardag och parken erbjuder en plats för rekreation utomhus mitt i staden. Genom att främja produktion av sådana urbana ekosystemtjänster kan en bättre och hållbarare stadsmiljö skapas. Konceptet ekosystemtjänster började appliceras inom planering av markanvändning i slutet av 2000-talets första decennium. Konceptet erbjuder ett holistiskt och strategiskt tillvägagångssätt för att uppmärksamma de förmåner som naturens ekosystem producerar. Under 2010-talet har ekosystemtjänstkonceptet utnyttjats särskilt för att stärka hänsynen till naturens mångfald i markanvändningsplanering. Men applikationen av konceptet i planering är fortfarande i startgroparna. I de få exempel där konceptet har utnyttjats i planering har analysen av ekosystemtjänster vanligen gjorts separat från den praktiska planeringen, och kopplingen mellan dessa två är sällan tydlig. Målet med diplomarbetet är därför att undersöka hur konceptet ekosystemtjänster kan utnyttjas mer effektivt i planering. Arbetet undersöker applikationen av konceptet ekosystemtjänster i analys och planering av Vasa stads grönområdesstruktur. Diplomarbetet är gjort för Vasa stad inför uppgörandet av Vasas nya generalplan. I diplomarbetet konstateras att i planeringen av Vasa stads grönområdesstruktur är de viktigaste urbana ekosystemtjänsterna nyckelarters habitat, reglering av vattenflöden och mikroklimat, bullerdämpning, luftrening, rekreation, identitet och inspiration. Dessa ekosystemtjänster kartläggs i arbetet med hjälp av öppet tillgängliga GIS-data och en extrapoleringsmetod. För diplomarbetet fanns mycket öppet tillgänglig GIS-data, vilket var en bra förutsättning för att göra en kartläggning av ekosystemtjänster. På basis av kartläggningen av ekosystemtjänster skapades ett koncept för utveckling av grönområdesstrukturen ur synvinkeln av ekosystemtjänster. Diplomarbetets slutsats är att ekosystemtjänstkonceptet kan med fördel utnyttjas som ett ramverk i analys av stora mängder GIS-data. Sammanfattningen hjälper i att precisera vilka rumsligt definierade egenskaper som skapar en för platsen unik produktion av ekosystemtjänster. Preciseringen gör att det skapas en lättförståelig länk mellan egenskaperna hos landskapet och tillgången på viktiga ekosystemtjänster. Som en följd är det lättare att i planeringsskedet förstå vilken effekt olika ingrepp i landskapet har på tillgången på ekosystemtjänster. Med andra ord, genom att kartlägga ekosystemtjänster och ge dem en rumslig definition blir det lättare att utnyttja konceptet ekosystemtjänster effektivt i planering.

Ihmisen hyvinvointi on ja on aina ollut riippuvainen maapallon ekosysteemeistä. Ekosysteemit vastaavat maailmanlaajuisesti ihmisten elintärkeistä tarpeista: ilmasta, vedestä ja ruoasta. Tämän ihmisen ja luonnon välisen dynaamisen riippuvuussuhteen selittämiseksi ekologiassa kehitettiin ekosysteemipalvelu-menetelmä 1960-luvulla. Kaupunkiekologia alkoi soveltaa menetelmää kaupunkiympäristöissä 2000-luvun alussa. Urbaanit ekosysteemit eivät ole ratkaisevia ilman, veden tai ruoan tuotannon kannalta, mutta ne voivat edistää parempaa elinympäristöä. Esimerkiksi puistopuun varjoa tarjoaa viileyttä hellepäivän kuumuudessa ja puisto tarjoaa paikan virkistykselle ulkona keskellä kaupunkia. Edistämällä tämän tyyppisten urbaanien ekosysteemipalveluiden tuottamista voidaan luoda parempaa ja kestävämpää kaupunkiympäristöä. Ekosysteemipalvelu-menetelmän soveltaminen maankäytönsuunnitteluun alkoi 2000-luvun ensikymmenen lopussa. Konsepti tarjoaa kokonaisvaltainen ja strateginen tapa huolehtia luonnon tarjoamista hyödyistä. Ekosysteemipalvelu-menetelmällä on 2010-luvun pyritty tukemaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista maankäytön suunnittelussa. Mutta menetelmän soveltaminen suunnittelussa on vasta alkutaipaleellaan. Niissä harvoissa esimerkkeissä jossa ekosysteemipalvelu-menetelmää on käytetty suunnittelussa ekosysteemipalveuiden analyysi on tehty erillään suunnittelusta ja yhteys näiden välillä on harvoin selkeä. Diplomityön päätavoitteena on ollut selvittää, miten ekosysteemipalvelu-menetelmää voi hyödyntää nykyistä tehokkaammin suunnittelussa. Työ tarkastelee ekosysteemipalvelu-menetelmän käyttöä Vaasan viheraluejärjestelmän analysoinnissa ja suunnittelussa. Diplomityö on tehty Vaasan kaupungille tulevan yleiskaavasuunnittelun pohjaksi. Diplomityössä osoitettiin Vaasan viheraluejärjestelmän suunnittelussa tärkeimmiksi urbaaneiksi ekosysteemipalveluiksi avainlajien elinympäristöt, tulvien ja mikroilmaston sääntelyn, melun vaimennuksen, ilman puhdistuksen, virkistyksen, identiteetin ja inspiraation. Näitä ekosysteemipalveluja kartoitettiin työssä avoimen GIS-datan ja ekstrapolaatio-kartoitusmenetelmän avulla. Diplomtyötä varten oli paljon avoimesti saatavaa GIS-dataa, mikä oli hyvä edellytys ekosysteemipalvelu-kartoituksen tekoon. Kartoituksen pohjalta rakennettiin konsepti viheraluejärjestelmän kehittämisestä ekosysteemipalvelu-näkökulmasta. Diplomityön johtopäätöksinä voidaan todeta, että ekosysteemipalvelu-menetelmää on hyödyllistä käyttää suunnittelussa kiteyttävänä viitekehyksenä analysoitaessa isoja määriä GIS-dataa. Kiteytetty tieto avustaa sellaisten tillallisien omainaisuuksien määrittelemisessä jotka luovat paikalle yksilöllista ekosysteemipalveluiden tuottamista. Määritteleminen luo helposti ymmärrettävä yhteys maiseman ominaisuuksien ja ekosysteemipalveluiden tarjonnan välillä. Seuraksena erilaisien suunnittelutoimenpiteiden vaikutukset ekosysteemipalveluiden tarjontaan on helpompi ymmärtää. Toisin sanoen, ekosysteemipalveluja kartoittamalla ja näin niiden tillallisien määrittelyn avulla, ekosysteemipalvelu-määritelmää voidaan hyödyntää tehokkaammin suunnittelussa.

Humanity is and always has been dependent upon Earth's ecosystems. Globally ecosystems are in charge of making sure humans have everything they need for their survival: air, water and food. To describe this dynamic interdependence between humanity and nature, the concept of ecosystem services was developed in the field of ecology in the 1960s. Urban ecology applied the concept to urban environments at the beginning of the 2000s. Urban ecosystems do not produce a significant amount of food, water or air but they can contribute to a better living environment. For example, the shadow of a tree in the park offers a cool spot during a hot summer day and the park offers a place for recreation outdoors in the middle of the city. By supporting the production of these kinds of urban ecosystem services a better and more sustainable urban environment can be created. The concept of ecosystem services was applied to the field of land use planning during the end of the 2000s. The concept presents a holistic and strategical approach for taking the benefits that nature's ecosystems produce into consideration. During the 2010s the concept of ecosystem services has been used in land use planning for taking biodiversity into consideration. But the application of the concept is still in development. In the few examples where the concept has been used in land use planning the ecosystem services has usually been analyzed separately from the planning and the linkage between these two stages is rarely evident. The goal of this Master's thesis is therefore to examine how the concept of ecosystem services can be applied more effectively in planning. The thesis investigates the application of the concept of ecosystem services through the analysis and planning of the urban green infrastructure of Vaasa. The thesis is done for the city of Vaasa as a part of the city's process of making a new master plan. The thesis concludes that in the planning of the urban green infrastructure of Vaasa the most important urban ecosystem services to consider is providing habitats for indicator species, regulating the flows of water, the microclimate and the quality of air, reducing noise, recreation, identity and inspiration. These ecosystem services are mapped using open GIS data and an extrapolation method. A large quantity of openly available GIS data created good conditions for mapping the ecosystem services using extrapolation. Using the mapping of the ecosystem services as a basis, a concept was created for the development of Vaasa's urban green infrastructure from the view of ecosystem services. The thesis concludes that the ecosystem service concept is useful as a theoretical framework for summarizing large amounts of GIS data. The summary helps in defining what spatial characteristics of the landscape that is crucial for the production of ecosystem services. This definition, in its turn, creates an understandable linkage between the landscape and access to important ecosystem services. This linkage makes it easier in the planning process to understand what effect different solutions haves on the production of ecosystem services. In other words, by mapping ecosystem services and therefore defining them spatially, the concept of ecosystem services can be more effectively included in planning.
Description
Supervisor
Hautamäki, Ranja
Thesis advisor
Widd, Emma
Keywords
grönområdesstruktur, urbana ekosystemtjänster, ekosystemtjänster, grön infrastruktur, landskapsplanering, biodiversitet, platsinformation
Other note
Citation