The Finnish Civil Defence shelter system - Evolution of the regulation and technical specification 1954-2011
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2025-06-17
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
258
Series
Aalto University publication series Doctoral Theses, 121/2025
Abstract
Finland has approximately 50 500 Civil Defence (CD) shelters with 4.8 million shelter places for a population of 5.6 million residents. CD shelter building is mandatory by legislation, and Acts, Decrees, and Technical regulations regulate it. This study examines the evolution of the Finnish CD shelter regulation from 1954 to 2011. The development of shelter regulation is affected by military threat assessments and the commitment to protect the population cost-effectively from the effects of weapons during a potential wartime. This includes the objective of providing a relatively safe and healthy, but uncomfortable environment for sheltering periods. The method draws on comparative historical analysis, comparing the Finnish shelter design baseline with the Swedish, Swiss, US, and German baselines, incorporating respective analyses of changes along the study timeline. Change analysis includes iteration and backtracking along the timeline. The ventilation and thermal control baselines are evaluated using established technical methods. This study defines the Finnish CD shelter systems as a socio-technical system that includes diverse actors, interest groups, organisations, regulations, and the complete nationwide materiality of the CD shelters. The Large Technical Systems (LTS) theory is used as an analytical framework. With the help of socio-technical analysis, this study focuses on two research questions: What significant changes are evident in the shelter regulation timeline, and what is the root cause or impact of these changes? Are there any significant gaps in the Finnish shelter studies or regulations, and what is the effect of these gaps? This study's contribution to LTS research is proving that a mature system exhibits different change dynamics as regulation justification is contested. On the other hand, a mature system may detach from regulation or the prevailing context. The evolution of regulation is studied with three case studies focusing on weapons effects mitigation, shelter occupant life support, and combining both focal points. This study establishes how the Finnish CD shelter system reached its technical style. The noteworthy Finnish attribute, in reflection of most other CD shelter-building nations, is the cost-effective funding model. The building owner bears the cost of the shelter construction, not the taxpayers. The Finnish full-scale shelter habitation tests with occupants, together with the analysis of this study, have proven that the Finnish shelter design baseline is sound. The shelter’s thermal control and air conditioning during the hot and humid summer months advocate further studies. The Finnish CD shelter system is a success story. With an average of three years spent on military defence, a shelter system has been built cost-effectively in six decades to protect the whole population. The estimated aggregated cost of the Finnish CD shelter system is approximately 4.4 milliard euros.Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on noin 4.8 miljoonaa suojapaikkaa väestölle, jonka koko on noin 5.6 miljoonaa. Väestönsuojien rakentaminen on lakisääteinen pakko ja sitä säätelevät lait, asetukset että tekniset määräykset. Tämä työ käsittelee väestönsuojasäätelyn kehittymistä vuosina 1954–2011. Suojien säätelyn kehittymiseen vaikuttivat sotilaallisten uhkamallien arviot, halu turvata väestö asevaikutuksilta mahdollisen sodan aikana kustannustehokkaasti sekä tarjota kohtuullisen turvallinen ja terveellinen, joskin epämukava ympäristö suojautumisen aikana. Tutkimusmenetelmä pohjaa vertailevan historian tutkimuksen perinteeseen, suomalaisen väestönsuojasuunnittelun lähtökohtia verrataan ruotsalaisiin, sveitsiläisiin, yhdysvaltalaisiin ja saksalaisiin määräyksiin, mukaan lukien vastaavien muutosten analyysi pitkin tutkimuksen aikajanaa. Muutosten analyysi on iteratiivinen ja se sisältää kulun molempiin suuntiin aikajanalla. Ilmanvaihdon ja lämmönsäätelyn mekanismeja on analysoitu vakiintuneilla teknisillä metodeilla. Tutkimuksessa suomalainen väestönsuojajärjestelmä määritellään sosiotekniseksi järjestelmäksi, joka käsittää eri toimijat, intressiryhmät, organisaatiot, säätelyn sekä itse maanlaajuisen suojakokonaisuuden. Analyysikehyksenä käytetään Suurten teknisten järjestelmien (Large Technical Systems, LTS) teoriaa. Sosioteknisen analyysin avulla tämä tutkimus porautuu kahteen kysymykseen: Mitä merkittäviä muutoksia suojien säätelyssä oli tutkimusperiodin aikana sekä mikä oli muutosten juurisyy tai vaikutus? Onko suomalaisessa väestönsuojatutkimuksessa merkittäviä tutkimusvajeita ja mikä on löydetyn vajeen merkitys? Tutkimuksen kontribuutio LTS-tutkimukseen on sen osoittaminen, että vakiintuneen järjestelmän dynamiikkaa muuttuu, kun säätelyn perustelut asetetaan kiistan alaisiksi. Toisaalta vakiintunut järjestelmä saattaa erkautua säätelystä tai kontekstista. Säätelyn evoluutiota ja muutoksia tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa näkökulmina ovat asevaikutuksilta suojautuminen, suojan käyttäjien peruselintoimintojen ylläpito sekä molempien yhteisvaikutus. Tutkimus osoittaa kuinka suomalainen väestönsuojajärjestelmä saavutti oman teknologisen tyylinsä, jonka merkittävin ominaisuus muita suojia rakentavia maita peilaten on kustannustehokas rahoitusmalli. Suojan omistaja vastaa rakennuskustannuksista, ei veronmaksajat. Suomalaiset suojakokeet käyttäjillä ja tämän tutkimuksen analyysi ovat osoittanut suojien suunnitteluparametrit kelvollisiksi. Suojan lämpötilan hallinta käytön aikana sekä mahdollinen ilmastointi kuumina ja kosteina kesäkuukausina ehdotetaan lisätutkimuksen kohteeksi. Järjestelmä on menestystarina, keskimäärin kolmen vuoden puolustusbudjetin määrällä on vuosikymmenien kuluessa rakennettu kustannustehokkaasti koko väestöä suojaava järjestelmä. Suojajärjestelmän infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4.4 miljardia euroa.Description
Supervising professor
Partanen, Jouni, Prof., Aalto University, Department of Energy and Mechanical Engineering, FinlandThesis advisor
Paju, Petri, Docent (Adjunct Professor), University of Turku, FinlandMatala, Saara, Asst. Prof., Chalmers University of Technology, Sweden