IFRS 15:n ja ASC 606:n asettaminen poliittisena prosessina - Analyysi erillisen suoritevelvoitteen määritelmään kohdistuvasta sidosryhmälobbauksesta

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-12-31

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Accounting
Laskentatoimen maisteriohjelma

Language

fi

Pages

68

Series

Abstract

This thesis aims to contribute to the understanding of the standard-setting process behind IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers and ASC 606 Revenue from Contracts with Customers by analysing stakeholder participation, lobbying influence and arguments presented in comment letters. The harmonisation and development of revenue recognition standards was a significant joint convergence project for the IASB and the FASB. At the core of IFRS 15 and ASC 606 is a five-step model in which the definition of a distinct performance obligation is a central concept. This definition was modified in response to feedback received through comment letters. The setting of financial reporting standards is a complex process that requires consideration of different viewpoints and can be viewed as a political process in which various stakeholders seek to influence the standard-setter. This study is a qualitative analysis based on publicly available comment letters submitted in response to the initial exposure draft ED/2010/6. The comment letters were categorized based on their position regarding the definition of a distinct performance obligation, stakeholder group, argumentation type and geographic location. Feedback on the definition of a separate performance obligation was largely negative. Companies were found to be the most active stakeholder group to lobby, expressing concern that contracts would be fragmented into too many performance obligations. Those who opposed the proposed definition based their arguments on the anticipated outcomes for both financial statement preparers and users. Positive feedback regarding the proposed definition of a distinct performance obligation was largely absent and in the few supportive comments acceptance for the proposed definition was simply indicated without providing any arguments. The results suggest that the proposed definition either lacked strong support, contained unintended flaws or its supporters lacked sufficient incentives to allocate their resources to lobbying efforts. If the changes made to the standards are regarded as necessary improvements, stakeholder feedback was crucial for the process to succeed. However, the imbalance in stakeholder participation presents a risk of overlooking the perspectives of less active groups. Despite this, no single stakeholder group was able to dictate the final standard as the principle of a performance obligation remained and construction industry was not excluded from its scope despite many requests.

Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista ja ASC 606 Revenue from Contracts with Customers tilinpäätösstandardien syntyprosessista ja kommenttikirjeiden kautta lobbaavien sidosryhmien äänien kuuluvuudesta ja vaikutusvallasta sekä kommenttikirjeissä käytetystä argumentaatiosta. Myyntituottojen tuloutuksen standardien yhtenäistäminen ja kehittäminen oli merkittävä yhteinen konvergenssihanke IASB:lle ja FASB:lle. IFRS 15 ja ASC 606 standardien ytimessä on viisiportainen malli, jossa keskeisimpiä käsitteitä on erillinen suoritevelvoite. Sen määritelmään tehtiin kommenttikirjeiden kautta saadun palautteen jälkeen muutoksia. Tilinpäätösstandardien asettaminen on monimutkainen hanke, joka vaatii monien näkökulmien huomioimista ja se voidaan nähdä poliittisena prosessina, jossa eri sidosryhmät pyrkivät vaikuttamaan sääntöjä asettavaan tahoon. Tutkielma toteutettiin laadullisena kuvailevana dokumenttianalyysina käyttäen aineistona ensimmäiseen standardiluonnokseen ED/2010/6:n vastaanotettuja ja julkisesti saatavilla olevia kommenttikirjeitä. Kommenttikirjeet luokiteltiin erillisen suoritevelvoitteen määritelmään suhtautumisen, käytettyjen argumenttien, sidosryhmän tyypin ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Erillisen suoritevelvoitteen määritelmään kohdistuneessa palautteessa painottuvat vahvasti negatiiviset äänet eli alkuperäisen määritelmän kritiikki. Yritykset olivat aktiivisin lobbaava sidosryhmä ja ongelmalliseksi koettiin sopimuksen pilkkoutumisen liian moniin suoritevelvoitteisiin. Vastustavissa kannanotoissa perusteluina käytettiin sekä tilinpäätöksen laatijoille että käyttäjille seuraavia vaikutuksia. Erillisen suoritevelvoitteen määritelmään kohdistunutta positiivista palautetta ei juurikaan tunnistettu; harvoissa kannattavissa kannanotoissa tyydyttiin pääosin hyväksymään esitetty määritelmä tarjoamatta perusteluja. Tulosten perusteella erillisen suoritevelvoitteen määritelmälle joko ei ollut vahvaa kannatusta, muotoilussa oli tahattomia heikkouksia tai sen kannattajilla ei ollut riittävää kannustinta, jotta he olisivat päättäneet käyttää resursseja lobbaukseen osallistumiseen. Mikäli erillisen suoritevelvoitteen määritelmään tehdyt tarkennukset katsotaan tarpeellisiksi, sidosryhmiltä saatu palaute oli ratkaisevaa standardihankkeen menestykselle. Sidosryhmien epätasainen osallistuminen muodostaa toisaalta riskin vähemmän aktiivisten ryhmien näkökulmien ohittamiselle. Kuitenkaan minkään lobbaavan sidosryhmän ääni ei yksin sanellut lopputulemaa, sillä erillisen suoritevelvoitteen pääperiaate säilyi lopulliseen standardiin eikä esimerkiksi rakennusteollisuutta suljettu toiveista huolimatta soveltamisalan ulkopuolelle.

Description

Supervisor

Ikäheimo, Seppo

Thesis advisor

Ikäheimo, Seppo

Keywords

IFRS 15, ASC 606, lobbaus, tilinpäätösstandardit, kommenttikirjeet, IASB

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202601151270

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ