Perceived indoor environment and probability of abnormal indoor air exposure in health care workplaces

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorLappalainen, Sanna, Dr., Finnish Institute of Occupational Health, Finland
dc.contributor.advisorKarvala, Kirsi, Adj. Prof., Finnish Institute of Occupational Health, Finland
dc.contributor.advisorAl-Neshawy, Fahim, Dr., Aalto University, Finland
dc.contributor.authorTähtinen, Katja
dc.contributor.departmentRakennustekniikan laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Civil Engineeringen
dc.contributor.labIndoor Environment Technologyen
dc.contributor.schoolInsinööritieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Engineeringen
dc.contributor.supervisorSalonen, Heidi, Asst. Prof., Aalto University, Department of Civil Engineering, Finland
dc.date.accessioned2020-09-25T09:00:09Z
dc.date.available2020-09-25T09:00:09Z
dc.date.defence2020-10-07
dc.date.issued2020
dc.description7.10.2020 12:00 – 16:00 Online via Zoom https://aalto.zoom.us/j/68069357832
dc.description.abstractAn abnormal indoor air (IA) exposure probability assessment is often needed to identify indoor environmental (IE) risks and their extent in office-type workplaces. The assessment and categorisation of the probability of abnormal IA exposure is used as part of a workplace's health significance assessment. There is little research on this method or how its results are associated with employees' IE-related complaints, symptoms, group-level health information, and perceived psychosocial work environment. The aim of this study was to assess the prevalence of IE-related symptoms, complaints, perceived psychosocial work environment; and the association between the probability of abnormal IA exposure categories and IE-related symptoms, complaints, perceived psychosocial work environment and group-level health information on employees in health care workplaces. The study provides new reference material to interpret IE questionnaire results at these workplaces. Data I were collected from workplaces (office, school, health care) using the MM-40 based IE questionnaire and consisted of 28 826 employees' responses. Data II–III comprised an assessment of the probability of abnormal IA exposure in 27 investigated hospital buildings, IE questionnaire responses of 2669 employees, and health information on employee health. Data were collected in 2011–2017. Health care employees more often reported IE-related symptoms and complaints than office or school employees. There was no statistical association between abnormal IA exposure and the employees' perceived IE-related complaints, symptoms, health information and perceived psychosocial work environment. However, there was a link between employees' perceived mould odour and detected mould damage. The results showed an association between ventilation deficiencies and perceived IE. When there are multiple sources of impurities in the IA and deficient ventilation in premises, many environmental factors may affect symptoms and complaints. Therefore, it is important to thoroughly follow the building technology and IAQ investigation process to evaluate the factors that may influence the IE. Regardless of the probability of abnormal IA exposure category, employees' experience of the IE may vary. There was no association between the probability categories of abnormal IA exposure and the occupational health services' group-level health information. The IE questionnaire results only partly predicted the building-related problems and conversely, the probability of abnormal IA exposure was only partly associated with perceived IE. Organisational and individual factors may also influence perceived IE. Therefore, possible IE-problems should be evaluated multi-professionally. Most of the common IA impurity sources and their impact on IA can be identified, and the method of assessing the probability of abnormal IA exposure provides a holistic picture of the factors' impact on IE.en
dc.description.abstractAltistumisolosuhteiden arviointia tarvitaan tunnistamaan työympäristön haittatekijöitä ja niiden laajuutta. Arviointimenetelmää voidaan hyödyntää osana työpaikkojen työympäristön terveydellisen merkityksen arvioinnissa. On vähän tutkimustietoa arviointimenetelmästä ja arvioinnin tulosten yhteydestä työntekijöiden oire-, olosuhde- ja psykososiaalisen työympäristökokemukseen sekä työntekijöiden ryhmätason terveystietoihin. Tutkimuksessa arvioitiin työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen yleisyyttä sekä altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen sekä ryhmätason terveystietojen välistä yhteyttä terveydenhuollon työpaikoilla. Tutkimus tarjoaa uutta vertailuaineistoa sisäilmastokyselyiden tulkinnan avuksi terveydenhuoltoon.Tutkimusaineisto I kerättiin työpaikoilta (toimisto, koulu, terveydenhuolto) MM-40 pohjaisella sisäilmastokyselyllä ja se sisälsi 28 826 työntekijän kyselyvastaukset. Tutkimusaineisto II-III koostui 27 tutkitun sairaalarakennuksen altistumisolosuhteiden arvioinnin tiedoista, 2669 työntekijän sisäilmastokyselyvastauksesta ja työterveyshuollon ryhmätason tiedoista työntekijöiden terveyttä koskien. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2011–2017. Tutkimustulosten mukaan terveydenhuollon työntekijät kokivat useammin työpaikan sisäympäristöön liittyviä oireita ja olosuhdehaittoja kuin toimisto- tai koulutyöntekijät. Altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaalisen työympäristökokemuksen sekä työterveyshuollon ryhmätason terveystietojen välillä ei havaittu tilastollista yhteyttä. Työntekijöiden kokeman homeenhajun ja tutkijan todentaman homevaurion välillä ja ilmanvaihtolaitteiston ja ilmanvaihdon puutteiden ja koettujen oireiden välillä havaittiin tilastollinen yhteys. Kun tiloissa esiintyy monia eri sisäilman epäpuhtauslähteitä ja ilmanvaihdon puutteita voi oireisiin ja olosuhdehaittakokemuksiin vaikuttaa monet tekijät. Siksi on tärkeää noudattaa rakennus- ja sisäilmastoselvitysprosessin vaiheita eri sisäilmastoon vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Altistumisolosuhteet eivät täysin ole yhteydessä työntekijöiden oire-, olosuhdehaitta- ja psykososiaaliseen työympäristökokemuksen. Altistumisolosuhteiden ja työntekijöiden ryhmätason terveystietojen välillä ei havaittu yhteyttä. Sisäilmastokyselyiden tulokset liittyvät vain osittain rakennuksen todettuihin teknisiin ongelmiin. Myös muilla tekijöillä, kuten yksilöllisillä ja organisaatioon liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta sisäympäristökokemuksissa. Siksi kaikissa sisäympäristöongelmaepäilyissä tulee ongelmaa lähestyä moniammatillisesti. Suurin osa yleisimmistä sisäilman epäpuhauslähteistä osataan tunnistaa ja luokitella altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla. Altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla voidaan saada kokonaisvaltainen kuva sisäympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä rakennuksessa.fi
dc.format.extent100 + app. 54
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.isbn978-952-64-0007-5 (electronic)
dc.identifier.isbn978-952-64-0006-8 (printed)
dc.identifier.issn1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn1799-4934 (printed)
dc.identifier.issn1799-4934 (ISSN-L)
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/46635
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-64-0007-5
dc.language.isoenen
dc.opnHaverinen-Shaughnessy, Ulla, Prof., University of Oulu, Finland
dc.publisherAalto Universityen
dc.publisherAalto-yliopistofi
dc.relation.haspart[Publication 1]: Tähtinen, Katja; Remes, Jouko; Karvala, Kirsi; Salmi, Kari & Reijula, Kari. 2020. Perceived Indoor Air Quality and Psychosocial Work Environment in Office, School and Health Care Environments in Finland. International Journal of Occupational Medicine and Environmental Health, 33(4), 479-495. Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202006254186. DOI: 10.13075/ijomeh.1896.01565
dc.relation.haspart[Publication 2]: Tähtinen, Katja; Lappalainen, Sanna; Karvala, Kirsi; Remes, Jouko & Salonen, Heidi. 2018. Association between Four-level Categorisation of Indoor Exposure and Perceived Indoor Air Quality. International Journal of Environmental Research and Public Health, 15(4), 679. Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201805222436. DOI: 10.3390/ijerph15040679
dc.relation.haspart[Publication 3]: Tähtinen, Katja; Lappalainen, Sanna; Karvala, Kirsi; Lahtinen, Marjaana & Salonen, Heidi. 2019. Probability of Abnormal Indoor Air Exposure Categories Compared with Occupants’ Symptoms, Health Information, and Psychosocial Work Environment. Applied Sciences, 9(1), 99. Full text in Acris/Aaltodoc: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201901141089. DOI: 10.3390/app9010099
dc.relation.ispartofseriesAalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONSen
dc.relation.ispartofseries125/2020
dc.revWargocki, Pawel, Assoc. Prof.,Technical University of Denmark, Denmark
dc.revHaverinen-Shaughnessy, Ulla, Prof., University of Oulu, Finland
dc.subject.keywordindoor environmenten
dc.subject.keywordexposureen
dc.subject.keywordindoor airen
dc.subject.keywordquestionnaireen
dc.subject.keywordbuilding technologyen
dc.subject.keywordhealth care workplacesen
dc.subject.keywordsisäympäristöfi
dc.subject.keywordaltistuminenfi
dc.subject.keywordsisäilmastokyselyfi
dc.subject.keywordrakennustekniikkafi
dc.subject.keywordterveydenhuoltofi
dc.subject.keywordtyöpaikkafi
dc.subject.otherCivil engineeringen
dc.titlePerceived indoor environment and probability of abnormal indoor air exposure in health care workplacesen
dc.titleKoettu sisäympäristö ja altistumisolosuhteet terveydenhuollon työpaikoillafi
dc.typeG5 Artikkeliväitöskirjafi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotDoctoral dissertation (article-based)en
dc.type.ontasotVäitöskirja (artikkeli)fi
local.aalto.acrisexportstatuschecked 2020-10-19_2152
local.aalto.archiveyes
local.aalto.formfolder2020_09_24_klo_15_13
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
isbn9789526400075.pdf
Size:
2.65 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description: