Ekspatriaattien sopeutuminen työhön ja kohdemaan kulttuuriin

Abstract

Tavoitteet

Tutkimukseni tarkoitus on tutkia suomalaisekspatriaattien sopeutumista ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tutkia ekspatriaatin psykologiseen, sosiokulttuuriseen ja työhön sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella ekspatriaattien sopeutumisprosesseja ja selvittää miltä nykypäivän oma-aloitteisesti ulkomaille lähtevän ekspatriaatin sopeutumisprosessi näyttää.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Tutkimusaineistona ovat yhden yrityksen sisältä ulkomaankomennukselle lähteneet tilintarkastajat. Olen toteuttanut tutkimuksen käyttämällä tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua menetelmän ollessa erinomainen keino saada yksilön ääni ja kokemukset esiin sellaisina, kuin hän ne kokee. Haastatteluja toteutettiin kunkin tutkimuskohteena olleen ekspatriaatin kanssa yksi sähköpostitse ja kaksi puhelimitse tai kasvotusten.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu monipuolisesti organisaatio- ja johtamisteorioiden sekä kulttuurinvälisten suhteiden psykologian ja sosiaalipsykologian tutkimuskirjallisuuden avulla. Viitekehyksessä korostuvat aiemmasta tutkimuksesta esiin nousseet tekijät, joiden katsotaan vaikuttavan sopeutumiseen sekä toisaalta mallit ja teoriat sopeutumisprosessin muotoutumisesta.

Tulokset

Keskeisimpänä tuloksena esiin nousee sosiaalisten suhteiden merkitys sopeutumiselle ja sitä kautta komennuksen onnistumiselle. Näyttää odotetusti siltä, että tärkeitä ovat suhteet paikallisiin kollegoihin ja työpaikan ulkopuolisiin paikallisiin sekä kotimaahan. Tarkastelin sosiaalisten suhteiden lisäksi valmennuksen ja koulutuksen merkitystä ekspatriaatin sopeutumiselle. Valmennuksen ja koulutuksen osalta nousi esiin erityisesti kohdemaassa järjestetty koulutus ja sen tärkeys ekspatriaatin sopeutumiselle kohdemaan koulutuksen perehdyttäessä ekspatriaatteja heihin kohdistuviin odotuksiin sekä kohdemaan työskentelytapoihin ja organisaatiokulttuuriin.

Tulokseni osoittavat myös, että työn uutuudella on merkityksensä työhön sopeutumiselle: Mikäli ekspatriaatin työnkuva on ollut todella lähellä sitä työnkuvaa, joka ekspatriaatilla oli Suomessa, on uuteen työhön sopeutumisen taso noussut varsin nopeasti korkealle tasolle. Tuloksista käy ilmi, että ekspatriaatit, joiden komennus kohdistuu maahan, jonka kulttuuri on Suomen kulttuurin kanssa samankaltainen, kokevat kulttuurierot varsin pieniksi eikä heillä ei ole juurikaan näkyviä ongelmia kulttuuriin sopeutumisessa. Mielenkiintoista oli vastausaineistoa analysoidessani huomata, että kielitaito ei näiden haastattelujen perusteella näytä olevan juuri näiden ekspatriaattien kohdalla kovin merkittävä tekijä sopeutumisessa kulttuuriin ja työhön.

Varsinaista yhtä yhtenäistä mallia ekspatriaatin kokemalle sopeutumisprosessille ei ollut aineistoni perusteella havaittavissa. Koska sopeutumiseen vaikuttavien tekijöiden kohdalla oli tutkimuskohteideni osalta havaittavissa eroja, ei ollut mitenkään odottamatonta, että myös itse sopeutumisprosessit etenivät eri tavoin.