Historiallisten rakennusten paikkarappaustyön laadunvarmistus

Abstract

Rappaustyön tulos on monen osatekijän summa. Ei ole kuitenkaan aina tiedossa, mikä osuus kullakin osatekijällä on lopputuloksen kannalta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kalkkilaasteilla tehtävän paikkarappaustyön arviointia ja laadunvarmistusta käyttäen apuna kenttämittauksia, työmaalta otettuja laastinäytteitä ja niille tehtyjä laboratoriokokeita. Tarkoituksena oli arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta nimenomaan kulttuurihistoriallisten rakennusten korjausrappauksiin.

Tässä työssä sovellettiin käyttöön ja arvioitiin erityisesti kulttuurihistoriallisten kohteiden korjaus- ja paikkarappausten laadunvarmistuksen avuksi laadittuja SFS-standardeja. Perehdyttiin myös näiden kohteiden kalkkirappausten käyttöikään vaikuttaviin tekijöihin.

Tutkimusmenetelminä oli materiaalin vedenimukyvyn kohdetta rikkomattomat in-situ-mittaukset sekä työssä käytettyjen laastien mahdollisimman hyvin työmaaolosuhteita simuloivasti otetut laastinäytteet, joista myöhemmin laboratoriossa tutkittiin vesihöyryn läpäisevyys, kapillaarinen imukyky, kuivumisominaisuudet, vetolujuus ja karbonatisoituminen.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että historiallisten rakennusten korjausrappaukset ovat yksilöllisiä ja haastavia. Tässä työssä tehdyt kokeet osoittautuivat hyväksi avuksi rappaustyön ja -materiaalin arvioinnissa, koska ne kaikki mittaavat kalkkirappauslaasteille erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Historiallisten rakennusten tutkimista käsittelevien standardien soveltuvuus sellaisenaan ei ole aina hyvä, vaan käytännön syistä standardien esittämiä mittaustapoja ja toleransseja joudutaan työmaalla hienosäätämään. Käyttöikäosuudessa löydettiin yleisiä käyttöikään vaikuttavia tekijöitä ja keinoja käyttöiän pidentämiseen.

Kaikki kolme tämän tutkimuksen työmaakohdetta sijaitsi Suomenlinnassa. Työn sisältö ja painotus pyrittiin muotoilemaan siten, että tätä tutkimusta voisi jatkossa hyödyntää myös muiden vastaavan tyyppisten kalkkilaastirappausten laadunvarmistuksessa.

Plastering work is the sum of many elements. But it is not often known which role each element had for the result. The aim of the study was to evaluate the quality assurance of lime plastering work done specifically for the repairs of cultural historical buildings using the help of field measurements, mortar samples taken on site and laboratory tests for those samples.

Another goal of this study was to apply several SFS standards that were made for measuring and evaluating cultural historical objects. The factors that affect the lifespan of lime plastering was examined too.

The research methods in this study were the non-destructive in-situ measurements of the water absorption properties and the mortar samples taken at work site as truthful as possible. Later in the laboratory, the water vapor permeability, the capillary absorption and drying properties as well as tensile strength and carbonation tests were done.

As a result of the study, it was found that the renovations of historic buildings are all unique and challenging. The tests and experiments proved to be a good choice for the evaluation of lime plastering materials as they all measure the important properties of lime plastering. The applicability of the standards for cultural historical buildings is not always good. The measurement methods and tolerances presented by the standards had to be fine-tuned for practical reasons. The factors affecting life expectancy and ways to prolong it were also sought after.

Although all three sites of this study situated in Suomenlinna, the results were designed so that in the future they can be used also for other lime plastering works of same type.