Yhden rakennuksen merkitys reitillä kaupungista luontoon
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2020
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
59
Series
Abstract
Monia vanhoja rakennuksia on otettu Helsingissä uusiokäyttöön. Se on muuttanut niiden merkitystä kaupunkilaisille. Helsinki sijaitsee Itämeren rannalla ja luonto on aina ollut sen asukkaille tärkeä paikka palata juurilleen. Verrattain lyhyen historiansa aikana yli 100-vuotias pääkaupunkimme on ollut niin Ruotsin kruunun kuin Venäjän valtakunnan hallinnassa, ennen Suomen itsenäistymistä. Näin ollen Helsinki on myös kulttuurihistoriallisesti rikas kaupunki. Luonto, kulttuurihistoria ja yhdyskunta kohtaavat toisensa Helsingin edustalla sijaitsevassa Harakan saaressa. Kohtauspaikkana toimii yksi saaren vanhimmista puurakennuksista, joka on otettu uusiokäyttöön Luontotalona. Rakennussuojelun tarkoitus on varmistaa käyttökelpoisten ja historiallisesti arvokkaiden tai muuten merkittävien rakennusten säilyminen, mutta se ei varsinaisesti kerro uusiokäytön tuomasta merkityksestä. Luonnon merkitystä ihmiselle on tutkittu ja sen on todettu olevan tärkeä ihmisten hyvinvoinninkannalta, mutta se ei kerro miten rakennus voi vaikuttaa ihmisen olemiseen luonnossa. Erilaisia kaupunkiympäristön, rakennuksen ja luonnon symbiooseja on tutkittu. Luonnon ja rakennetun raja on osoittautunut kulttuurista riippuvaksi käsitteeksi. Onkin tärkeää tutkia mikä on rakennuksen merkitys ihmisen ja luonnon yhdistäjänä. Kuinka yhdyskunta suunnittelussa luodaan ihmiselle reitti kaupungista luontoon? Miten tärkeä yksittäinen rakennus on reitillä kaupungista luontoon? Miten kulttuurihistoria vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelussa yksittäisen rakennuksen potentiaaliin toimia luonnon ja ihmisen kohtauspaikkana? Miten uusiokäyttö muuttaa rakennuksen merkitystä yhdyskuntasuunnittelussa? Puhutaan kaupungistumisesta johtuvasta luonnosta vieroittumisesta tai päinvastoin kaupunkilaisten luonto tarpeesta. Suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun tärkeä osa on luoda viihtyisää ympäristöä, missä niin ihmisen ja luonnon rinnakkaiselo on mahdollisimman kitkatonta. Samalla kuitenkin halutaan kaupungilta tehokkuutta ja ollaan epävarmoja kaupungin kasvun rajasta. Puhutaan vihersormista ja luonnon saavutettavuudesta. Yksilöillä on erilaisia tarpeita luonnossa olemisesta, kulttuurihistoriantutkimisesta ja siihen liittyvistä tuki rakennuksista. Arvokkainta on luoda ja ylläpitää harvinaislaatuisia luonnon ja kulttuurihistoriallisten rakennusten kokonaisuuksista, joilla on yhteinen päämäärä viedä seikkailullisesti kaupunkilaiset kokemaan nämä kiehtovat osa-alueet yhdessä. Alueelliset luonto kohteet ovat myös tärkeitä ja lähiluonnon saavutettavuus tulisi olla kohtuullinen ympäri kaupungin. Silti juuri Harkan säilynyt kokonaisuus antaa aiheen kutsua Helsinkiä Itämeren meriluontopääkaupungiksi.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Hewidy, HossamKeywords
harakka, luontotalo, arkkitehtuuri, luonto, rakennus, epäluonto, Itämeri, yhdyskuntasuunnittelu