Thermal and moisture technical behavior of ice rink in ice halls

Simple item page
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorLu-Tervola, Xiaoshu 
dc.contributor.authorKnuutila, Anssi
dc.contributor.departmentRakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitosfi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorViljanen, Martti 
dc.date.accessioned2020-12-05T14:01:38Z
dc.date.available2020-12-05T14:01:38Z
dc.date.issued2008 
dc.description.abstractJäähallit ovat rakennuksia, joissa lämpötilojen, energiankäytön- ja kosteudenhallinta on vaativaa. Jäähallien käytön kannalta jääradan jää on jäähallien keskeisin osa. Tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus käsittelee pääasiassa jääradan lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa jäähallissa. Työssä tavoitteena oli saada jääradan rakennusfysikaalisesta toiminnasta lisätietoa, josta on hyötyä suunniteltaessa aikaisempaa paremmin käyttäjien tarpeet täyttäviä jäähalleja. Tutkimusmenetelminä käytettiin kenttämittauksia, teoreettisia tarkasteluja ja laboratoriossa tehtyjä testejä. Kylmä jäärata vaikuttaa merkittävästi jäähallien lämpö- ja kosteustekniseen toimitaan. Jää jäähdyttää jäähallia ja jääradan alapuolella olevaa maaperää. Maaperän routasuojaukseen käytetään lämmöneristeitä, routimatonta maa-ainesta ja tarpeen mukaan maaperän lämmitystä. Jäärata vaikuttaa myös rungon routasuojauksen suunnitteluun, mutta jos jääradan reuna ei ole lähellä ulkoseinälinjaa, mitoitus voidaan toteuttaa talonrakennuksen routasuojausohjeen mukaan. Jääradan routaeristeet ovat kovassa kosteusrasituksessa. Testin ja laskennallisen tarkastelun perusteella ympärivuoden käytettävien jäähallien jääradan lämmöneristeiden kosteudenhallinta osoittautui mahdolliseksi myös perinteisessä rakenneratkaisussa, jossa lämmöneristeet ovat jääradan laatan ja maaperän välissä. Tutkimuksessa mitattiin jääradan jään pinnalle kohdistunutta lämpökuormaa kahdesta hallista yhden kauden ajan. Keskimääräinen jään pinnalle kohdistuva lämpövirrantiheys hallissa A oli 47 W/m2 ja hallissa B 62 W/m2. Lämpösäteily on suurin lämpökuorman osatekijä ja toiseksi isoin on jäälle levitettävä vesi. Hallissa B jäälle levitettävän veden osuus päivittäisestä lämpökuormasta oli 30 %, kun päivässä oli 5 jäädytystä. Suurin tuntikohtainen lämpökuorma, 200 kW, koko jääradalle oli jääkiekko-ottelun aikana. Konvektion ja kosteuden tiivistymisen vaikutus osoittautui lähes mitättömäksi. Kehitetty menetelmä jään pintalämpötilan ja pinnalle kohdistuvan lämpökuorman mittaukseen osoittautui hyväksi menetelmäksi, jolla voidaan ohjata jäähallin energiataloudellista käyttöä.fi
dc.format.extent95 (+24) 
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95943
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120554777
dc.language.isofien
dc.programme.majorTalonrakennustekniikkafi
dc.programme.mcodeRak-43fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordice rinken
dc.subject.keywordjääratafi
dc.subject.keywordice hallen
dc.subject.keywordlämpökuormafi
dc.subject.keywordheat transferen
dc.subject.keywordenergiatehokkuusfi
dc.subject.keywordmoisture transferen
dc.subject.keywordlämpösäteilyfi
dc.subject.keywordenergy efficiencyen
dc.subject.keywordlämpövirtalevyfi
dc.subject.keywordfrost protectionen
dc.subject.keywordroutasuojausfi
dc.subject.keywordcondensationen
dc.subject.keywordsisäinen kondenssifi
dc.titleThermal and moisture technical behavior of ice rink in ice hallsen
dc.titleJääradan merkitys jäähallin lämpö- ja kosteusteknisessä toiminnassafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö 
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis 
local.aalto.idinssi36510
local.aalto.openaccessno
Files
Collections
[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK