Improving TOC-managed production control system in induktion machine production

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorTaskinen, Antti
dc.contributor.authorNissinen, Mikko Eemeli
dc.contributor.departmentKoneenrakennustekniikan laitosfi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorAaltonen, Kalevi
dc.date.accessioned2020-12-05T14:10:32Z
dc.date.available2020-12-05T14:10:32Z
dc.date.issued2008
dc.description.abstractTämä diplomityö on tehty ABB Oy:n Sähkökoneet -liiketoimintayksikköön kuuluvalle Induktiokoneet -tulosyksikölle. Työn tavoitteena oli tehdä kirjallisuustutkimus tuotannonohjauksesta painottuen kapeikko-ohjaukseen, jonka periaatteita Induktiokoneissa noudatetaan. Kirjallisuustutkimuksen ja nykytilanteen selvittämisen kautta etsittiin keinoja tehostaa Induktiokoneiden tuotannonohjausta. Induktiokoneiden ohjauksen toimivuutta selvitettiin seuraamalla tuotannon toimintaa 1.1.2008-25.8.2008 väliseltä ajalta. Seurattavia asioita olivat KET (keskeneräinen tuotanto), läpäisyaika, tekemisjärjestys ja saanto. Lisäksi apuna selvityksessä oli KET-mittari, jolla pystyttiin seuraamaan tuotannon tilaa (KET:n sijainti, jonot työyksiköille jne.) kyseisellä hetkellä. Lisäksi ohjauksen tueksi haluttiin rakentaa mittari, jolla pystytään määrittämään tuotannon kapeikon sijainti tarkkailuhetkellä. Työn puitteissa tehtiin myös vierailu ABB Oy Motors:n tehtaalle Vaasaan, josta selvitettiin heidän kokemuksiaan kapeikko-ohjauksen käytöstä ja käytössä olevista mittareista. Suurimmat ongelmat Induktiokoneiden tuotannonohjaukselle ovat tällä hetkellä kokoonpanojen (kapeikkoresurssi) puskurivarastoissa, joilla on tarkoitus suojata kapeikkoresurssin tehokas toiminta. Puskurivarastossa olevien tekemiskelpoisten työnumeroiden määrä on ollut huomattavan alhainen ja työnumerokohtaisten komponenttien kohtaamisprosentti kapeikkopuskurissa on ollut alhainen. Edellisistä ongelmista johtuen myös aloituslupien päivittäismäärän vaihtelu on koettu ongelmaksi tuotannon alkupäässä. Tässä työssä ehdotetaan aloituslupien lisäämistä tuotannon alkupäähän, mikä tarkoittaa KET:n kasvattamista. Näin saadaan kasvatettua kapeikkopuskurin kokoa ja siten kasvatettua tekemiskelpoisten töiden määrää. Tämän jälkeen selvitetään mahdollisuutta muodostaa riippuvuus komponenttien valmistukselle esimerkiksi siten, että roottorin valmistus aloitetaan vasta, kun saman työnumeron staattori saapuu käämintään. Tällä pyritään nostamaan komponenttien kohtaamisprosenttia kapeikkopuskurissa. Aloituslupamenettelyyn ehdotetaan ABB Oy Motors:lla käytössä olevaa menetelmää, jossa aloituslupia vapautetaan päivittäin muutaman edellisen päivän keskiarvon verran. Näin tasoitetaan pahimmat vaihtelut päivittäisissä aloituslupamäärissä.fi
dc.format.extentviii + 85 s. + liitt. 23
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96113
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120554947
dc.language.isofien
dc.programme.majorTuotantotekniikkafi
dc.programme.mcodeKon-15fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordtheory of constraintsen
dc.subject.keywordkapeikko-ohjausfi
dc.subject.keyworddrum-buffer-ropeen
dc.subject.keywordrumpu-puskuri-köysifi
dc.subject.keywordproduction controlen
dc.subject.keywordtuotannonohjausfi
dc.titleImproving TOC-managed production control system in induktion machine productionen
dc.titleKapeikko-ohjauksen tehostaminen induktiokonetuotannossafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_14340
local.aalto.idinssi36729
local.aalto.openaccessno
Files