Kapeikko-ohjauksen tehostaminen induktiokonetuotannossa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2008
Department
Major/Subject
Tuotantotekniikka
Mcode
Kon-15
Degree programme
Language
fi
Pages
viii + 85 s. + liitt. 23
Series
Abstract
Tämä diplomityö on tehty ABB Oy:n Sähkökoneet -liiketoimintayksikköön kuuluvalle Induktiokoneet -tulosyksikölle. Työn tavoitteena oli tehdä kirjallisuustutkimus tuotannonohjauksesta painottuen kapeikko-ohjaukseen, jonka periaatteita Induktiokoneissa noudatetaan. Kirjallisuustutkimuksen ja nykytilanteen selvittämisen kautta etsittiin keinoja tehostaa Induktiokoneiden tuotannonohjausta. Induktiokoneiden ohjauksen toimivuutta selvitettiin seuraamalla tuotannon toimintaa 1.1.2008-25.8.2008 väliseltä ajalta. Seurattavia asioita olivat KET (keskeneräinen tuotanto), läpäisyaika, tekemisjärjestys ja saanto. Lisäksi apuna selvityksessä oli KET-mittari, jolla pystyttiin seuraamaan tuotannon tilaa (KET:n sijainti, jonot työyksiköille jne.) kyseisellä hetkellä. Lisäksi ohjauksen tueksi haluttiin rakentaa mittari, jolla pystytään määrittämään tuotannon kapeikon sijainti tarkkailuhetkellä. Työn puitteissa tehtiin myös vierailu ABB Oy Motors:n tehtaalle Vaasaan, josta selvitettiin heidän kokemuksiaan kapeikko-ohjauksen käytöstä ja käytössä olevista mittareista. Suurimmat ongelmat Induktiokoneiden tuotannonohjaukselle ovat tällä hetkellä kokoonpanojen (kapeikkoresurssi) puskurivarastoissa, joilla on tarkoitus suojata kapeikkoresurssin tehokas toiminta. Puskurivarastossa olevien tekemiskelpoisten työnumeroiden määrä on ollut huomattavan alhainen ja työnumerokohtaisten komponenttien kohtaamisprosentti kapeikkopuskurissa on ollut alhainen. Edellisistä ongelmista johtuen myös aloituslupien päivittäismäärän vaihtelu on koettu ongelmaksi tuotannon alkupäässä. Tässä työssä ehdotetaan aloituslupien lisäämistä tuotannon alkupäähän, mikä tarkoittaa KET:n kasvattamista. Näin saadaan kasvatettua kapeikkopuskurin kokoa ja siten kasvatettua tekemiskelpoisten töiden määrää. Tämän jälkeen selvitetään mahdollisuutta muodostaa riippuvuus komponenttien valmistukselle esimerkiksi siten, että roottorin valmistus aloitetaan vasta, kun saman työnumeron staattori saapuu käämintään. Tällä pyritään nostamaan komponenttien kohtaamisprosenttia kapeikkopuskurissa. Aloituslupamenettelyyn ehdotetaan ABB Oy Motors:lla käytössä olevaa menetelmää, jossa aloituslupia vapautetaan päivittäin muutaman edellisen päivän keskiarvon verran. Näin tasoitetaan pahimmat vaihtelut päivittäisissä aloituslupamäärissä.Description
Supervisor
Aaltonen, KaleviThesis advisor
Taskinen, AnttiKeywords
theory of constraints, kapeikko-ohjaus, drum-buffer-rope, rumpu-puskuri-köysi, production control, tuotannonohjaus