Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy

Abstract

Liesipalot ovat merkittävä asumisen turvallisuutta vaarantava ongelma. Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy -tutkimushankkeessa pyrittiin piirtämään kokonaiskuva liesipalojen syistä ja ennaltaehkäisystä sekä luomaan ymmärrys palon jälkeisestä asumisterveellisyydestä. Palotilastojen perusteella liesipalojen määrä on ollut hieman laskeva kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kyselytutkimuksen perusteella todellinen liesipalojen määrä voi kuitenkin olla jopa nelinkertainen pelastustoimen tietoon tulleiden palojen määrään verrattuna. Mediaseurannan perusteella vain kymmenesosa liesipaloista tulee uutisoitua.

Syttymisen syynä on usein palamiskelpoisen materiaalin jääminen liedelle ja lieden päälle kytkeminen, kytkeytyminen tai jääminen. Kokeissa keittiötarvikkeiden syttymistodennäköisyydeksi saatiin 0,80 +- 0,10 ja syttymisajaksi 378 +- 228 s. Induktioliesi olisi sopiva näiden palojen ehkäisyyn. Osa vaaratilanteista syntyy paistinpannulla olevan rasvan ylikuumentuessa. Tällaisen syttymän todennäköisyydeksi saatiin 0,35 +- 0,09 ja syttymisajaksi 325 +- 100 s. Liesivahti olisi toimiva väline näiden palojen estämiseksi, koska kokeissa liesivahdit havaitsivat vaaran ennen syttymää, paitsi kun jokin eristävä materiaali esti lämpösäteilyn kulkeutumisen. Tehokas suoja sähköliesien syttymiä vastaan saadaankin siis liesivahdin ja induktiolieden yhdistelmällä. Palotehomittausten perusteella suurin palovammojen ja ympäristön syttymisen riski liittyy sulaviin muoveihin, jotka voivat muodostaa laajenevan ja suurella teholla palavan lammikon. Liesipaloista syntyviä haitta-aineita mitattiin sekä laboratoriossa että todellisissa rivitaloasunnoissa. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä syntyi eniten ruokaöljyistä, pakastepusseista ja talouspaperista. Aldehydien tuottajina myös puuvilla/polyesteri -patalaput osoittautuivat merkittäviksi. Hankkeessa kehitettiin menetelmä liesipalon jälkeisen tuuletusmäärän arviointiin. Se ottaa huomioon palaneen aineen määrän ja laadun sekä asunnon tilavuuden. Tuuletusaikavaatimusta testattiin rivitaloasunnon palossa ja havaittiin, että kaikkia käytännön tuuletustilanteeseen liittyviä tekijöitä ei vielä tunneta. Esim. alipainetuuletuksen tehoksi havaittiin vain 20-30 % nimellistehosta, koska tilaa sekoittava vaikutus puuttuu. Tutkimustulosten ja sidosryhmille järjestetyn työpajan perusteella kirjoitettiin ohje pienen huoneistopalon jälkeisen asumisterveellisyyden arviointiin.