”Apoli sanoittaa yhteisen tahtotilan” -- Asiantuntijoiden näkemyksiä Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman vaikutuksista
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
18 + 2
Series
Abstract
Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Kohti kestävää arkkitehtuuria julkaistiin Valtioneuvoston julkaisusarjassa tammikuussa 2022. Ohjelman tavoitteena on parantaa jokaisen suomalaisen elinympäristöä ja edistää rakennetun ympäristön laatua. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma eli apoli on yhteensä 65 sivun mittainen asiakirja, jonka keskeisin sisältö löytyy vii-destä temaattisesta luvusta; 1. Ilmasto ja luonnon monimuotoisuus, 2. Yhdenvertaisuus ja osallisuus, 3. Talous ja kansainvälisyys, 4. Merkitys ja identiteetti sekä 5. Koulutus ja tutkimus. Ohjelma esittää tavoitetilan vuodelle 2035 sekä listan toimenpiteitä, jolla tavoitetilaan päästään. Tutkielmani keskeisenä kysymyksenä on, millaisia toteutuneita ja potentiaalisia vaikutuksia uudella apolilla on. Etsin kysymykseen vastausta kartoittamalla apolin valmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden sekä muutaman muun apolin parissa työskentelevän henkilön käsityksiä lyhyellä sähköpostikyselyllä. Millaisia vaikutuksia uudella apolilla on asiantuntijoiden mielestä tähän saakka ollut? Entä mitä potentiaalia apolilla on heidän mielestään vaikuttaa ohjelmakauden loppuun, aina vuoteen 2035 saakka? Sain yhteensä kymmenen vastausta ja tarkastelin kyselyaineistoani laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmällä, sisällönanalyysillä. Apolin tähänastisia vaikutuksia asiantuntijat kuvailivat hyvin eri tavoin. Osa vastaajista kertoi, että vaikutuksia tuskin näkyi, toiset kokivat, että apolilla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Konkreettisista vaikutuksista nostettiin esiin erityisesti merkitys paikalliselle apolityölle. Apolin potentiaalisista pitkän aikavälin vaikutuksia nousi kaksi keskeistä teemaa: Ensimmäinen liittyy rakennettua ympäristöä tai arkkitehtuuria koskevaan julkiseen keskusteluun ja toinen kestävän kehityksen kysymyksiin. Apoli hahmotettiin vahvasti suhteessa muuhun yhteiskunnalliseen keskusteluun, politiikkatoimiin ja -ohjelmiin. Asiantuntijoiden vastausten perusteella voidaan todeta, että apolissa on onnistuttu luomaan yhteisesti hyväksytty kokonaisvisio arkkitehtuurille, joka on sinällään arvokas ja antaa tukea kentän toimijoille. Jotta apoli olisi relevantti interventio rakennetun ympäristön laadun lisäämiseksi vaaditaan kuitenkin resurssointia, koordinointia ja viestintää – aktiivisia apolitoimia.Description
Supervisor
Özer-Kemppainen, ÖzlemThesis advisor
Pääkkönen, JereKeywords
arkkitehtuuri, arkkitehtuuripolitiikka, politiikkaohjelma, apoli, kysely, vaikuttavuus