Kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen kuntotutkimukset, korjaustarpeen arviointi ja vaikutukset sisäilmaan
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2017-10-30
Department
Major/Subject
Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka
Mcode
IA3017
Degree programme
Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
101+23
Series
Abstract
Kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen kuntotutkimukset ja korjaustoimenpiteet ovat vaihdelleet paljon eikä yhtenäisiä käytäntöjä ja ohjeistuksia ole ollut saatavilla. Diplomityön tavoitteena oli antaa suosituksia käytettävistä tutkimusmenetelmistä sekä tutkimusten perusteella tehtävistä toimenpidesuosituksista ja korjaustoimenpiteistä. Tutkimusaineistona oli 18:ssa kohderakennuksessa tehdyt tutkimusraportit. Raporttien perusteella selvitettiin tehtyjen tutkimusten sisällöllistä eroavaisuutta sekä verrattiin tehtyjen havaintojen ja annettujen toimenpidesuositusten johdonmukaisuutta. Työssä tarkasteltiin lisäksi rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa, kohteista kerättyjen materiaalinäytteiden mikrobianalyysituloksia sekä ulkoseinän vaikutusta sisäilman laatuun. Kuntotutkimuskohteissa oli tehty eniten suppeita, tiettyä rakennetta tai ilmiötä tarkastelevia tutkimuksia ja selvityksiä, jolloin kokonaisuuden tarkastelu on jäänyt rajalliseksi ja toimenpidesuositukset ovat usein perustuneet pitkälti epäpuhtaushavaintoihin. Erityisesti melko kattavissa tutkimuksissa on ulkoseinän purkusuosituksista huolimatta monesti jätetty julkisivurakenteen kokonaistarkastelu liian vähäiselle huomiolle. Materiaalinäytetutkimuksissa oli usein keskitytty ulkoseinän alaosan tarkasteluun. Näytteiden analyysitulokset osoittivat kuitenkin, että eri korkeuksilta otettujen näytteiden vaurioviitejakauma oli varsin samanlainen. Huomioitavaa on, ettei kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen eristekerros välttämättä sisällä mikrobikasvua rakenteen heikosta kosteusteknisestä toiminnasta huolimatta. Tutkimuksen mukaan kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen ilmatiiviyspuutteet voivat yhdessä eristemateriaalien epäpuhtauksien, kuten kuitujen ja mikrobien, kanssa olla merkittävin sisäilman haitallista altistumisen todennäköisyyttä määrittävä osatekijä. Eristemateriaalissa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä rakenteen epätiiviyskohdista sisäilmaan, mikäli huonetila on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen korjaustarpeen ja -laajuuden määrittämisen tulee perustua kokonaisvaltaisiin rakenteen sisä- ja ulkopuolisiin tutkimuksiin. Tutkimusten raportoinnin tulisi olla yksiselitteistä ja selkeää, jotta virhetulkintojen mahdollisuus minimoituisi. Tutkimuksen sekä teoriatarkasteluiden perusteella esitämme ohjeen rakenteen kannalta oleellisiksi todetuista tutkimusmenetelmistä. Tutkimusten tulisi sisältää kohdetietietoihin perehtymisen, aistinvaraisia havaintoja, ilmatiiveystarkasteluita, sisä- ja ulkoilman välisen painesuhteiden määrityksen sekä rakenneavauksia. Materiaalinäytteitä tulisi kerätä jokaisesta ilmansuunnasta, ulkoseinän eri alueista sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella vaurioituneesta ja ei vaurioituneesta osasta. Tutkimushavaintojen ja johtopäätöksien perusteella tehtäviin korjausehdotuksiin esitämme mallia, jossa korjauslaajuudet ovat tarkoituksenmukaisesti jaettu hyvin paikallisiin sekä paikallisiin korjauksiin, eri laajuisiin ilmatiiveyden parantamisiin sekä purkutoimenpiteisiin.Condition assessments and repair methods of a layered brick-wall have varied and there have not been any clear or uniform instructions available. The aim of the study was to form recommendations for survey methods as well as the conclusions and repair methods based on investigations. The research material of the study was condition assessments of 18 buildings. Differences of the condition assessments as well as the consistency of the observations and recommendations were evaluated. The thermal and moisture-technical function of the structure, the microbiological analysis results of the collected material samples and the impact of the external wall on indoor climate were also considered. The evaluated surveys were typically relatively brief investigations in their scope and evaluated mostly a specific structural part or phenomena, whereas the evaluation of the whole building was not taken in consideration and recommendations were mostly based on microbial findings. Despite of demolition recommendations of the façade, the assessments of the façade structure were considered less. Majority of material samples taken from the case building were from the lower part of the wall. However, according to the microbiological analysis results, the distribution of impurities in the samples taken across the wall was very similar. It is noteworthy, that based on the study, the insulation layer of the layered brick-wall structure does not necessarily contain microbial growth despite the deficient moisture-technical function of the structure. It was found that in addition to microbial growth, a major reason for an increased probability of exposure is defects in airtightness of the internal wall structure. Possible contaminants of the insulation layer, such as mineral wood fibres and microbes, may enter the indoor air due to low airtightness and negative pressure indoors. The determination of the repair need and extent of a layered brick-wall structure should be based on a comprehensive study with both internal and external structural analyzes. Survey reports should also be unambiguous and clear to minimize the risk of errors in interpretation. Based on the research and theoretical reflections, the study presents a tabular guide for investigation methods. Surveys should include studies of the property information (e.g. structural drawings), observations on site, airtightness assessments, determination of pressure, and different structural studies. Material sampling should be performed from each direction of the cardinal points of the facade, from different parts of the outer wall and from façade parts with and without visible damage/deterioration. Recommendations for repair methods, based on research findings is presented with different extents of repair methods.Description
Supervisor
Salonen, HeidiThesis advisor
Sandström, VirpiKeywords
kerroksellinen tiiliulkoseinä, kuntotutkimus, tutkimusmenetelmät, altistumisolosuhteen arvio
