Kuvanvalintaan liittyvän tietämyksen hyödyntäminen toimitusjärjestelmässä

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Author
Date
2004
Department
Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
Major/Subject
Viestintätekniikka
Mcode
AS-75
Degree programme
Language
fi
Pages
129+14
Series
Abstract
The objective of this Master's thesis was to investigate what kind of knowledge is used during the selection of images in a newspaper. The goal was to classify the knowledge and discover ways to leverage it in the editorial process via the editorial system. Particularly the roles of tacit knowledge and textual information were under study. Knowledge management in the media is a new area of study and knowledge pertaining to images has not been studied until now. Previous studies were available from the fields of knowledge management and image retrieval. The literature survey conducted focused on the theory and applications of knowledge management and the definitions and classifications of knowledge. It also addressed visual knowledge and indexing and retrieval of images both on a general level and concerning press images. The research was conducted as a case study using both quantitative and qualitative data. Requests for images, orders for images and image search logs from the case newspaper were used as data for the study as well as interviews and observations of various actors of the image selection process. In addition, two surveys were conducted concerning the criteria for image selection and work tasks and tools. According to the results the knowledge used in the image workflow is practical, varied, dynamic and complex. The staff's knowledge included knowledge about the images as objects, their contexts and their functions in the paper. Part of the knowledge employed was implicit and general knowledge played an important role. The textual components attached to the images were utilized in various ways, including relevance assessments. In the requests and searches for images the knowledge was often simplified into themes, pair comparisons and minimum criteria. The knowledge dealt with concrete objects, domains or events and the context of the publication which was used to form a mental model of the image to be sought. Criteria pertaining to the conceptual content, visual factors and the viewer's response were all used in the selection of images. The final image selection criteria were dynamic and arose from the viewed images. The results of the study were used to amplify an analysis tool for the content description of images to be better suited for the characterization of image requests in a newspaper. A model for the observed process of image selection was constructed and the related knowledge classified according to the knowing entity and the nature and content of the knowledge. Several parts of the knowledge were identified as candidates for codification into the editorial system. Also recognized were ways of supporting image searches of different types and the storage and transfer of image knowledge.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää millaista tietämystä sanomalehden kuvatyönkulussa ja kuvanvalinnassa käytetään. Tavoitteena oli luokitella tietämystä ja etsiä tapoja hyödyntää sitä toimitustyössä toimitusjärjestelmän avulla. Erityisesti haluttiin selvittää hiljaisen tietämyksen osuutta kuvatyönkulussa sekä tekstitiedon roolia. Tietämyksenhallinta mediassa on uusi ala, eikä kuviin liittyvää tietämystä ole tähän mennessä tutkittu. Aiempaa tutkimustietoa oli saatavilla tietämyksenhallinnan ja toisaalta kuvatiedonhaun aloilta. Kirjallisuusosassa käsiteltiin tietämyksenhallinnan teoriaa, tietämyksen luokittelua ja tietämyksenhallinnan sovelluksia. Lisäksi työssä käsiteltiin myös kuvatietoa, kuvien indeksointia ja kuvahakua sekä yleisesti että erityisesti lehtikuvien kannalta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena käyttäen sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Aineisto koostui kohdeorganisaatiossa kerätyistä kuvapyynnöistä, kuvatilauksista, kuvahaun lokitiedostoista sekä kuvanvalinnan eri toimijoiden haastatteluista ja havainnoinnista. Lisäksi suoritettiin kaksi lomakekyselyä kuvanvalinnan kriteereistä ja kuvahakuprosessista. Kaikki nämä paljastivat piirteitä tietämyksestä eri vaiheissa kuvatyönkulkua. Tulosten perusteella kuvatyönkulussa käytettävä tietämys oli käytännönläheistä, monipuolista, dynaamista ja kompleksista. Tietämystä oli sekä kuvista objekteina, niiden konteksteista että käytöstä lehdessä. Osa käytetystä tietämyksestä oli implisiittistä ja yleistiedolla oli tärkeä rooli. Kuviin liittyviä tekstuaalisia komponentteja käytettiin hyväksi monin tavoin muun muassa relevanssiarvioissa. Kuvapyynnöissä ja -hauissa tietämys pelkistyi usein teemoihin, parivertailuihin ja minimikriteereihin. Kuvahauissa tietämys käsitteli konkreettisia objekteja, aihealuetta tai tapahtumia sekä julkaisun kontekstia, jonka pohjalta muodostettiin sisäinen malli haettavasta kuvasta. Kuvanvalinnassa käytettiin sekä kuvan käsitteelliseen sisältöön, visuaalisiin tekijöihin että kuvan herättämään vasteeseen liittyviä kriteerejä. Lopulliset valintakriteerit olivat dynaamisia ja syntyivät selatun kuvajoukon pohjalta. Työssä laajennettiin saatujen tulosten pohjalta kuvien sisällönkuvailuun tarkoitettua analyysityökalua vastaamaan paremmin kuvapyyntöjä sanomalehdessä. Havainnoitu kuvahaun prosessi mallinnettiin ja siihen liittyvä tietämys luokiteltiin tietäjän, tietämyksen luonteen ja sisällön mukaan. Kuvanvalinnan tietämyksestä tunnistettiin useita tietämyskokonaisuuksia, jotka voitaisiin eksplikoida toimitusjärjestelmään. Lisäksi tunnistettiin tapoja tukea erityyppisiä kuvahakuja sekä kuvatietämyksen tallennusta ja siirtoa.
Description
Supervisor
Oittinen, Pirkko
Keywords
Other note
Citation
Permanent link to this item
https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120450870
Collections
[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK