Pass-through in estimating the market power of electricity retailers in Finland

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Master's thesis
Date
2020
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
en
Pages
42+4
Series
Abstract
Abstract I estimate the pass-through rate of distribution charge and electricity tax into the total consumer facing price of electricity, which is determined as the sum of electricity retail price, distribution charge, electricity tax and VAT. Pass-through rates falling between zero and unity suggest perfect competition, while overshooting raises concerns of market power. I have monthly obligatory supply prices, distribution charges, electricity tax and VAT from Energy Authority for all the 66 obligatory suppliers and 86 distribution system operators that operated in Finland 2006 – 2011. Each of the distribution areas have an assigned obligatory supplier that must provide electricity to consumers for public list prices. The obligatory supply prices are in practice the cheapest standard contract prices offered by retailers, and therefore I argue they serve as a proxy for the retail offer prices. During 2006-2011 95% of all the contracts offered to the market were these standard contract prices. The data quality is concerning especially for obligatory supply prices, as they have more variation than earlier research has found. I solve this issue by annualising the data by choosing each price prevailing in December, which is the month that includes the least amount of changes. This reduces the accuracy and statistical power of estimates, especially in the heterogenous part of the estimation, and reduces information on timing of the changes. I find pass-through rates of 1.11, 0.94 and 1.38 for the sample on aggregate, for nationwide sellers, and for retailers who only sell locally. I use fixed effects estimator. None of the confidence intervals implicate overshooting at 95 % confidence level. The pass-through for local retailers comes closest with a CI of (0.97, 1.97). I find that in total three local retailers and six nationwide retailers have pass-throughs exceeding unity, i.e. overshooting. The heterogenous effects are very sensitive to the assumptions made in the model and any measurement error. The pass-through rate of 1.11 implies that the electricity prices on average increased an additional 5 % 2006 - 2011 due to overshooting, while the total electricity bill became 0.4 % more expensive per consumer, the corresponding upper bounds for heterogenous effects are 28 % and 2.2%. The largest caveats of this study are that I do observe only list prices rather than actual paid prices, this likely causes an upward bias to the estimates. It also remains unclear how effectively annualising the data deals with the data quality issues, and on the other hand how much information is lost due to annualization. I have only six observations per retailer to estimate heterogenous effects. I conclude that these results cannot be interpreted as evidence of the existence of market power in the Finnish electricity retail market. This might be enough to raise interest of Energy Authority to conduct a similar study with more recent and complete data to investigate the issue further. If similar results were to arise a possible policy response could be to launch an information campaign to raise awareness of the opportunity to change supplier for free of charge, choose any supplier from the whole country, and how to do it cost-effectively as a consumer.

Tiivistelmä Arvioin sähkön siirtohinnan, sähkö- ja arvonlisäveron läpimenoasteen kuluttajan kokonaisuudessaan maksamaan sähkönhintaan, joka koostuu sähkönhinnasta, siirtohinnasta, sähkö- ja arvonlisäverosta. Nollan ja ykkösen välissä oleva läpimenoaste vihjaa täydellisestä kilpailusta, kun yli ykkösen läpimenoaste voi johtua siitä, että joillain myyjillä on markkinavoimaa. Käytössäni on kuukausitason sähkön toimitusvelvollisuushinnat, siirtohinnat, sähkövero sekä ALV 66 sähkönmyyjälle sekä 86 siirtoyhtiölle vuosilta 2006–2011 Suomessa. Data on peräisin Energiavirastolta. Toimitusvelvolliset sähkönmyyjät määritellään sähkömarkkinalaissa. He ovat alueellisia toimijoita, ja heidän asettamat toimitusvelvollisuushinnat ovat julkista tietoa. Käytännössä toimitusvelvollisuushinta on aina kunkin sähkönmyyjän halvin vakiosopimushinta. Vuosina 2006–2011 95 % kaikista markkinalle tarjottavista sopimuksista oli ns. vakiosopimuksia, joissa hinta nousee tuotantokustannusten noustessa. Datan laatua on syytä epäillä, sillä etenkin vähittäishinnoissa on huomattavasti aiemman tutkimuksen löytämää enemmän muutoksia. Ratkaisen ongelman muuntamalla kuukausidatan vuosidataksi valitsemalla jokaisen vuoden joulukuun hintatason, koska tässä kuussa muutoksia tapahtuu vähiten. Tämä heikentää sekä tulosten tarkkuutta, että tilastollista voimaa etenkin heterogeenisten tulosten osalta, sekä vähentää datan laatua ajoitusten osalta. Arvioin läpimenoasteiksi 1.11, 0.94 ja 1.38 koko otannalle, kansallisille myyjille, sekä paikallisille myyjille. Menetelmänä käytän fixed effects -regressiota. Mikään näistä ei ammu yli 95 % varmuusvälillä. Paikalliset myyjät ovat lähimpänä tätä varmuusvälillä (0.97, 1.97). Paikallisista myyjistä kolmella ja kansallisista myyjistä kuudella läpimenoasteet ylittävät ykkösen 95 % varmuusvälillä. Heterogeeniset estimaatit tosin ovat hyvin herkkiä mallin oletuksille, sekä mahdolliselle mittausvirheelle datassa. Läpimenoaste 1.11 merkitsee sitä, että sähkönhinta kallistui ylimääräiset 5 % 2006–2011 yliampumisen takia, mikä kallisti yksittäisen kuluttajan sähkölaskua 0.4 % tänä aikana, vastaavien ylärajojen ollessa heterogeenisille vaikutuksille 28 % ja 2.2 %. Suurimmat puutteet tutkimuksessani ovat, että havainnoin listahintoja enkä kuluttajien maksamia hintoja, mikä nostaa estimaattieni tasoa todellisesta. Epäselväksi jää myös se, miten hyvin datan muuntaminen vuositasolle korjaa sen laatua. Minulla on käytössäni vain kuusi havaintoa per sähkönmyyjä heterogeenisten tulosten arvioinnille. Päätän tutkimukseni toteamalla, että näitä tuloksia ei voi tulkita todisteena epätäydellisestä kilpailusta Suomen sähkönmyynnin vähittäismarkkinalla. Jos Energiavirasto kiinnostuu tekemään vastaavanlaisen tutkimuksen sekä uudemmalla että täydellisemmällä datalla, ja löytää vastaavanlaisia tuloksia, poliittinen seuraus tulisi olla kilpailun lisääminen. Kustannustehokas keino lisätä kilpailua voisi olla tiedottamiskampanja kuluttajan oikeuksista vaihtaa sähkönmyyjää maksutta, valita mikä tahansa myyjistä, sekä miten käytännössä valita halvin sopimus kuluttajana.
Description
Thesis advisor
Vehviläinen, Iivo
Liski, Matti
Keywords
pass-through, market power, electricity, price, retail, obligatory supply
Other note
Citation