As use of data is becoming increasingly pervasive in all facets of society, many organizations and
businesses are building their capabilities for better and more valuable uses for it. At the same time,
infusing the use of data to various organizational practices has turned out to be a very complex task
in practice. With this case study I aim to build on the understanding on how various organizational
structures and processes impact the utilization of data in a large utilities company with highly
autonomous business units.
This study was motivated by two perspectives on data governance which as of yet have been
relatively little researched. First, the literature review of this research indicates that data governance
impacts the development of ordinary and dynamic organizational capabilities, even as there has
been little joint research on these topics. Second, some research on data governance has suggested
that decentralized, bottom-up approaches could be more suitable for large organizations than topdown
approaches, which have mainly been at the focus of data governance research.
In this single case study I conducted semi-structured interviews with various case company
managers. Based on the findings from the interviews and synthesis with literature, I posit that data
governance builds support for development of integrative capabilities, such as the ability to
communicate efficiently in data related issues across the company. Additionally, dynamic
integrative capabilities, such as communication practices aimed for changing the existing data
processes, are a central enabler for further development of decentralized data governance.
Further analysis also indicated that perception on value of data, top management support, data
overview and business unit specific practices, competences and approach to collaboration also
impacted the development of data governance in the case company. Based on these findings I
present a framework for decentralized data governance. The goal of the framework is to help
practitioners and researchers in understanding further the possible interconnections and dynamics
of the various factors involved in development of common data governance practices in large,
diverse organizations.
Monet organisaatiot kehittävät aktiivisesti kyvykkyyksiään datan tehokkaamman ja arvokkaamman
käytön mahdollistamiseksi. Datan käytön liittäminen osaksi organisaatioiden arkea on kuitenkin
osoittautunut monimutkaiseksi tehtäväksi. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä
siitä, kuinka erilaiset organisaatiorakenteet ja prosessit vaikuttavat datan hyödyntämiseen suuressa
perushyödykeyrityksessä, jonka liiketoimintayksiköt toimivat hyvin autonomisesti.
Tutkielman kirjallisuuskatsaus antaa viitteitä siitä, että datan hallinnointimallit vaikuttavat
tavanomaisten ja dynaamisten kyvykkyyksien kehittymiseen. Datan hallinnointimalleihin liittyvä
tutkimus on lisäksi antanut viitteitä siitä, että hajautetut, alhaalta ylös rakentuvat datan
hallinnointimallit voivat olla soveltuvampia suurten yritysten kontekstissa kuin hierarkkiset,
ylhäältä alas rakentuvat mallit. Toistaiseksi näitä kahta aihetta on kuitenkin tutkittu vähäisesti.
Tällä tutkielmalla pyrin osaltani vastaamaan tähän tietovajeeseen.
Tämän tapaustutkimuksen pääasiallinen data koostuu haastatteluista eri rooleissa toimivien
päällikkötason työntekijöiden kanssa. Haastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen löydösten pohjalta
ehdotan, että datan hallinnointimallit tukevat integratiivisten kyvykkyyksien, kuten tehokkaiden
dataan liittyvien viestintärutiinien kehittymistä. Lisäksi ehdotan, että dynaamiset integratiiviset
kyvykkyydet, kuten dataprosessien muuttamiseen tähtäävät viestintärutiinit ovat keskeisessä
roolissa hajautettujen datanhallintamallien kehittämisessä.
Tutkielman analyysi osoittaa myös, että näkökulmat datan arvoon, ylimmän johdon tuki, datan
yleisnäkymä, sekä liiketoimintayksikkökohtaiset käytännöt, kompetenssit sekä yhteistyötavat ovat
vaikuttaneet tapausyrityksen datan hallinnointimallin kehittymiseen. Näiden löydösten pohjalta
esittelen viitekehikon, joka kuvaa hajautettun datan hallinnointiin vaikuttavien tekijöiden
yhteisvaikutusta. Viitekehikon tavoitteena on auttaa tutkijoita ja muita toimijoita ymmärtämään
paremmin hajautettuun datan hallinnointiin vaikuttavia tekijöitä suurissa, monipuolista
liiketoimintaa toteuttavissa yrityksissä.