Effects of social support on identity construction and relocation outcomes of academic expatriates

Abstract

Although organizational expatriates have been studied extensively in academia for years, more recently, researchers have become increasingly interested in self-initiated expatriates (SIEs) and the role they play in corporations as competent sources of global talent. With this shift of interest, a small number of researchers have also started to pay attention to academic expatriates that represent one subgroup of SIEs. Still to date, academic expatriates and the assistance that they receive during the relocation process have remained under-researched. In this study, the focus is on examining academic expatriates and how the social support that they receive from others affects their identity, adjustment and commitment to universities.

To contribute to the scarce research on the topic, the objectives of this study are to first identify the relevant sources and types of social support for expatriate academics and then to examine the effects of social support on adjustment, commitment and identity construction. Based on the findings, the aim is also to provide concrete suggestions on support practices to universities that wish to welcome more international faculty.

In order to gain the insights needed to build more thorough understanding of academic expatriates and to meet the objectives of the study, the data collection is conducted using qualitative research methods. In total, 31 foreign academics, including postdoctoral researchers and assistant, associate and full professors as well as professors of practice, who have relocated from 22 different countries to Finland to work, are interviewed. Their narratives are thematically analyzed by coding the transcribed interview data.

The study makes three key contributions. First, it shows that emotional, instrumental and informational social support received from both work- and non-work-related sources has a positive holistic impact on the adjustment of academic expatriates. Secondly, it recognizes multiple mechanisms through which social support affects personal, relational and social identities of foreign academics. Thirdly, it demonstrates that social support affects identity construction also through influencing adjustment and that organizational commitment is closely connected to social identity formation.

Deriving from the results, this research study also makes three recommendations to universities on what to focus on when arranging social support practices in order to attract and retain foreign academics. First, universities should consider providing extended support that also covers aspects of non-work life, as the private life greatly affects work performance. Secondly, the support practices should be aligned on the university level to ensure fair treatment of expatriates. Lastly, it would be important to meet the expectations of the expatriates and come across as relatable to gain their affective commitment.

Vaikka organisaatioiden ulkomaille lähettämiä ekspatriaatteja on tutkittu korkeakouluissa jo vuosia, viime aikoina tutkijat ovat enenevässä määrin kiinnostuneet henkilöistä, jotka oma-aloitteisesti muuttavat ulkomaille töihin sekä heidän roolistaan yhtenä lähteenä yritysten globaalille osaamiselle. Tämän mielenkiinnon kohdentumisen myötä myös pieni joukko tutkijoita on alkanut kiinnittää huomiota akateemisiin ekspatriaatteihin, jotka edustavat ulkomaille omasta aloitteestaan muuttavien työntekijöiden alaryhmää. Kuitenkin tähän hetkeen mennessä, akateemisiin ekspatriaatteihin ja heidän muuttoprosessin aikana saamaansa sosiaaliseen tukeen kohdistuva tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Tämä tutkimus keskittyy akateemisiin ekspatriaatteihin ja siihen, kuinka sosiaalinen tuki vaikuttaa heidän identiteettiinsä, sopeutumiseensa ja sitoutumiseensa yliopistoihin.

Aihepiirin niukan tutkimuksen edistämiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on ensin tunnistaa sosiaalisen tuen eri lähteet ja tyypit, jotka ovat merkityksellisiä akateemisille ekspatriaateille ja sitten tutkia tuen vaikutuksia sopeutumiseen, sitoutumiseen ja identiteetin rakentumiseen. Tulosten perusteella tavoitteena on myös antaa konkreettisia ehdotuksia tukikäytännöistä yliopistoille, jotka pyrkivät houkuttelemaan lisää kansainvälisiä tiedekunnan jäseniä.

Aiheen syvemmän ymmärryksen luomiseen tarvittavien näkökulmien keräämiseen käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kokonaisuudessaan tutkimusta varten haastateltiin 31 ulkomaalaista akateemikkoa, jotka olivat muuttaneet Suomeen töihin 22 eri maasta. Heidän kertomuksensa kirjoitettiin ensin puhtaaksi, minkä jälkeen ne analysoitiin temaattisesti.

Tutkimus tekee kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin, se osoittaa, että sekä työhön että muuhun kuin työhön liittyvistä lähteistä saadulla emotionaalisella, instrumentaalisella ja informaatioon perustuvalla sosiaalisella tuella on positiivinen kokonaisvaltainen vaikutus ulkomaalaisten akateemikkojen sopeutumiseen. Toiseksi, se havaitsee useita mekanismeja, joilla sosiaalinen tuki vaikuttaa ekspatriaattien henkilökohtaiseen, suhteelliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Kolmanneksi se osoittaa, että sosiaalinen tuki vaikuttaa identiteetin rakentumiseen myös sopeutumiseen vaikuttamisen kautta ja että sitoutuminen liittyy läheisesti sosiaalisen identiteetin muodostumiseen.

Tulosten perusteella tutkimus esittää yliopistoille myös kolme suositusta kohdista, joihin olisi hyvä keskittyä järjestettäessä tukikäytäntöjä. Ensinnäkin, yliopistojen tulisi harkita tarjoavansa laajennettua tukea, joka kattaa myös muut kuin työelämän näkökohdat, koska yksityiselämä vaikuttaa suuresti työsuorituskykyyn. Toiseksi, tukipalvelukäytännöt olisi yhdenmukaistettava yliopistotasolla ulkomaalaisten akateemikkojen oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Lopuksi olisi tärkeää vastata ekspatriaattien odotuksiin ja vaikuttaa samaistuttavalta affektiivisen sitoutumisen aikaansaamiseksi.