Although organizational expatriates have been studied extensively in academia for years, more recently,
researchers have become increasingly interested in self-initiated expatriates (SIEs) and the
role they play in corporations as competent sources of global talent. With this shift of interest, a
small number of researchers have also started to pay attention to academic expatriates that represent
one subgroup of SIEs. Still to date, academic expatriates and the assistance that they receive
during the relocation process have remained under-researched. In this study, the focus is on examining
academic expatriates and how the social support that they receive from others affects their
identity, adjustment and commitment to universities.
To contribute to the scarce research on the topic, the objectives of this study are to first identify
the relevant sources and types of social support for expatriate academics and then to examine the
effects of social support on adjustment, commitment and identity construction. Based on the findings,
the aim is also to provide concrete suggestions on support practices to universities that wish to
welcome more international faculty.
In order to gain the insights needed to build more thorough understanding of academic expatriates
and to meet the objectives of the study, the data collection is conducted using qualitative research
methods. In total, 31 foreign academics, including postdoctoral researchers and assistant,
associate and full professors as well as professors of practice, who have relocated from 22 different
countries to Finland to work, are interviewed. Their narratives are thematically analyzed by coding
the transcribed interview data.
The study makes three key contributions. First, it shows that emotional, instrumental and informational
social support received from both work- and non-work-related sources has a positive holistic
impact on the adjustment of academic expatriates. Secondly, it recognizes multiple mechanisms
through which social support affects personal, relational and social identities of foreign academics.
Thirdly, it demonstrates that social support affects identity construction also through influencing
adjustment and that organizational commitment is closely connected to social identity formation.
Deriving from the results, this research study also makes three recommendations to universities
on what to focus on when arranging social support practices in order to attract and retain foreign
academics. First, universities should consider providing extended support that also covers aspects
of non-work life, as the private life greatly affects work performance. Secondly, the support practices
should be aligned on the university level to ensure fair treatment of expatriates. Lastly, it would be
important to meet the expectations of the expatriates and come across as relatable to gain their affective
commitment.
Vaikka organisaatioiden ulkomaille lähettämiä ekspatriaatteja on tutkittu korkeakouluissa jo vuosia,
viime aikoina tutkijat ovat enenevässä määrin kiinnostuneet henkilöistä, jotka oma-aloitteisesti
muuttavat ulkomaille töihin sekä heidän roolistaan yhtenä lähteenä yritysten globaalille osaamiselle.
Tämän mielenkiinnon kohdentumisen myötä myös pieni joukko tutkijoita on alkanut kiinnittää
huomiota akateemisiin ekspatriaatteihin, jotka edustavat ulkomaille omasta aloitteestaan muuttavien
työntekijöiden alaryhmää. Kuitenkin tähän hetkeen mennessä, akateemisiin ekspatriaatteihin
ja heidän muuttoprosessin aikana saamaansa sosiaaliseen tukeen kohdistuva tutkimus on jäänyt
vähäiseksi. Tämä tutkimus keskittyy akateemisiin ekspatriaatteihin ja siihen, kuinka sosiaalinen
tuki vaikuttaa heidän identiteettiinsä, sopeutumiseensa ja sitoutumiseensa yliopistoihin.
Aihepiirin niukan tutkimuksen edistämiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on ensin tunnistaa
sosiaalisen tuen eri lähteet ja tyypit, jotka ovat merkityksellisiä akateemisille ekspatriaateille ja sitten
tutkia tuen vaikutuksia sopeutumiseen, sitoutumiseen ja identiteetin rakentumiseen. Tulosten
perusteella tavoitteena on myös antaa konkreettisia ehdotuksia tukikäytännöistä yliopistoille, jotka
pyrkivät houkuttelemaan lisää kansainvälisiä tiedekunnan jäseniä.
Aiheen syvemmän ymmärryksen luomiseen tarvittavien näkökulmien keräämiseen käytettiin
kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kokonaisuudessaan tutkimusta varten haastateltiin 31 ulkomaalaista
akateemikkoa, jotka olivat muuttaneet Suomeen töihin 22 eri maasta. Heidän kertomuksensa
kirjoitettiin ensin puhtaaksi, minkä jälkeen ne analysoitiin temaattisesti.
Tutkimus tekee kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin, se osoittaa, että sekä työhön että muuhun
kuin työhön liittyvistä lähteistä saadulla emotionaalisella, instrumentaalisella ja informaatioon
perustuvalla sosiaalisella tuella on positiivinen kokonaisvaltainen vaikutus ulkomaalaisten akateemikkojen
sopeutumiseen. Toiseksi, se havaitsee useita mekanismeja, joilla sosiaalinen tuki vaikuttaa
ekspatriaattien henkilökohtaiseen, suhteelliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Kolmanneksi se
osoittaa, että sosiaalinen tuki vaikuttaa identiteetin rakentumiseen myös sopeutumiseen vaikuttamisen
kautta ja että sitoutuminen liittyy läheisesti sosiaalisen identiteetin muodostumiseen.
Tulosten perusteella tutkimus esittää yliopistoille myös kolme suositusta kohdista, joihin olisi
hyvä keskittyä järjestettäessä tukikäytäntöjä. Ensinnäkin, yliopistojen tulisi harkita tarjoavansa laajennettua
tukea, joka kattaa myös muut kuin työelämän näkökohdat, koska yksityiselämä vaikuttaa
suuresti työsuorituskykyyn. Toiseksi, tukipalvelukäytännöt olisi yhdenmukaistettava yliopistotasolla
ulkomaalaisten akateemikkojen oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Lopuksi olisi
tärkeää vastata ekspatriaattien odotuksiin ja vaikuttaa samaistuttavalta affektiivisen sitoutumisen
aikaansaamiseksi.