Käyttökokemuksen tutkiminen on perinteisesti perustunut käyttäjän omaan raportointiin esimerkiksi haastattelujen avulla.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö painotuotteen käyttökokemusta mittaamaan myös psykofysiologisilla mittausmenetelmillä.
Työssä tutkittiin erilaisten painotuotteen rakenneparametrien vaikutusta käyttökokemukseen käyttäen sekä psykofysiologisia että subjektiivisia mittausmenetelmiä.
Tutkimuksen kohteena oli painotuotteen lukemisen kuormittavuus sekä lukemisen aikaan saama muutos lukijan tunnetilassa.
Psykofysiologisista mittausmenetelmistä emootiovasteiden mittaamiseen käytettiin elektromyografiaa ja ihon sähkönjohtavuutta.
Kuormittavuutta mitattiin sykevaihtelun ja silmien räpytystiheyden avulla.
Testeissä koehenkilöt lukivat erilaisia sanoma- ja aikakausilehtinäytteitä, jotka erosivat toisistaan värillisyyden, kuva-teksti-määräsuhteen ja palstanleveyden osalta.
Psykofysiologisten mittausten perusteella oli havaittavissa, että värillisyys ja kuvien käyttö tekstin lisänä lisäävät lukemisen miellyttävyyttä ja vähentävät kuormittavuutta.
Palstanleveys vaikutti etenkin lukemisen kuormittavuuteen siten, että yksipalstaisen lehden lukeminen oli kaksi- ja kolmepalstaista lehteä kuormittavampaa.
Erot painotuotenäytteiden välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.
Subjektiivisten mittausten perusteella saatiin vastaavanlaisia tuloksia erojen ollessa myös tilastollisesti merkitseviä.
Tämän lisäksi subjektiivisten mittausten perusteella havaittiin värillisyyden ja kuvien käytön vaikutus virittävyyteen.
Psykofysiologiset ja subjektiiviset mittaukset antoivat pääasiassa samansuuntaisia tuloksia, mikä antaa todisteita sille, että psykofysiologiset mittaukset soveltuvat kyseisen kaltaiseen tutkimukseen.
Tutkimusta varten luotu mittausympäristö mahdollistaa psykofysiologisiin mittauksiin perustuvan tutkimuksen tekemisen myös jatkossa.