Tehovahvistimen epälineaarisuus vääristää lähetettävää signaalia useilla eri tavoilla.
Tämän diplomityön tavoitteena on mallintaa tehovahvistimen epälineaarisuutta, jotta vahvistimen aiheuttamaa vääristymää voidaan pienentää, esimerkiksi linearisointitekniikoiden avulla.
Aluksi diplomityössä tarkastellaan tehovahvistimen aiheuttamaa vääristymää.
Seuraavaksi käsitellään tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjä malleja.
Lopuksi kaksi kiinnostavaa mallia on valittu tarkempaa tutkimista varten; yksi taajuusriippumaton ja yksi taajuusriippuva malli.
Polynomimallia käytettiin vahvistimen taajuusriippumatonta mallintamista varten.
Todettiin että matala-asteiset polynomit mallintavat tarkasti vahvistimen ominaisuuksia tietyllä taajuudella.
Tyydyttäviin tuloksiin päästiin jo viidennen asteen mallilla.
Vahvistimen taajuusriippuvaa käyttäytymistä mallinnettiin Hammerstein mallilla, jossa epälineaarinen lohko toteutettiin polynomimallilla ja lineaarinen lohko toteutettiin FIR-suotimella.
Saatu malli osoittautui erittäin tarkaksi halutulla taajuuskaistalla kaikilla tehotasoilla aina pohjakohinasta vahvistimen 1-dB:n kompressiopisteeseen asti.
Lisäksi estimaatiovirhe halutun kaistan ulkopuolella osoittautui riittävän pieneksi.