Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa realistinen ja ajanmukainen kuva Kambodzan Tonle Sap-järveä ympäröivän alueen sosioekonomisesta tilanteesta.
Tämän lisäksi tutkimuksen tulosten tuli olla helposti yhdistettävissä Tonle Sap-järveen ja sen ainutlaatuisiin tulviin sekä järvestä luotuun hydrologiseen malliin.
Tulosten yhdistäminen järveen ja sen hydrologiseen malliin vaati uudenlaisen lähestymistavan luomista.
Tässä lähestymistavassa kylätason sosioekonomista dataa kerättiin useilla eri tavoilla muun muassa tietokannoista, osallistavista kylätutkimuksista ja kirjallisuuslähteistä.
Tietokannat ja kylätutkimukset muodostivat tutkimuksen tärkeimmät tietolähteet.
Tämän jälkeen sosioekonominen data analysoitiin kylien topografisen sijainnin eli korkeusaseman perusteella.
Tutkimusalue jaettiin viiteen vyöhykkeeseen, joista neljä perustui kylien topografiseen sijaintiin.
Viides vyöhyke muodostui kaupunkialueista.
Tietokantojen analysoinnin tärkein tavoite oli luoda GIS-pohjainen sosioekonominen tietokanta, jossa olemassa olevan kvantitatiivisen datan analysointi oli mahdollista luotujen vyöhykkeiden - perusteella.
Osallistavat kylätutkimukset puolestaan mahdollistivat ajankohtaisen kvalitatiivisen datan keräämisen ja paransivat paikallisten asukkaiden osallistumista.
Tutkimuksen lopuksi eri, tietolähteistä kerätty sosioekonominen data analysoitiin topografian perusteella.
Tällainen topografisiin vyöhykkeisiin perustuva analyysi tarjosi yksinkertaisen mutta kattavan tavan ymmärtää sosioekonomisten muuttujien ja järven ja sen tulvien välisiä kytköksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka kyläläisten pääelinkeino on melko yhtenäinen jokaisella maaseutuvyöhykkeillä, yksittäisten perheiden toimeentulo riippuu useasta eri elinkeinosta.
Suurin osa näistä elinkeinoista on riippuvaisia alueen yhteisistä luonnonvaroista, mukaan lukien Tonle Sap-järvi ja alueen muut vesistöt.
Lähimpänä järveä asuvat kyläläiset ovat myös monella tapaa huonommassa asemassa kuin ylemmillä alueille asuvat.
Suurin osa näistä kyläläisistä asuu kelluvissa kylissä ja heidän toimeentulonsa riippuu pelkästään kalastuksesta ja siihen liittyvistä elinkeinoista.
Ylemmillä vyöhykkeillä asuvien toimeentulo on puolestaan riippuvainen lähinnä riisinviljelystä.
Järven ja sen tulvien merkitys on kuitenkin merkittävä etenkin kelluvan ja tulvan laskuveteen viljeltävän riisin viljelyssä.
Kaupunkialueilla riippuvuus luonnonvaroista on merkittävästi pienempi ja elinkeinorakenne täysin erilainen: pääelinkeinojen kirjo on huomattavasti suurempi ja toisaalta osa-aikaisten elinkeinojen merkitys pienempi kuin maaseudulla.
Alueen laajamittainen köyhyys ja merkittävä riippuvuus luonnonvaroista on erityisen huolestuttavaa, koska alueen luonnonvarat ovat selvästi ja nopeasti ehtymässä.
Suurin syy tähän ehtymiseen on luonnonvarojen ylikäyttö.
Luonnonvarojen ehtyminen ja nopea väestönkasvu ovat jo nyt aiheuttaneet elintason laskua koko Tonle Sap-järven alueella.
Ilman järkevää ja kokonaisvaltaista luonnonvarojen käytön hallintaa tämä elintason lasku uhkaa vain nopeutua.
Submit a publication
Browse
Statistics