Maankosteuden mittaaminen interferometrisella satelliittiradiometrillä

Abstract

Diplomityö käsittelee maankosteuden mittaamista interferometrisella satelliittiradiometrillä. Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) SMOS-satelliitti, joka laukaistiin marraskuussa 2009, mittaa maan lähettämää lämpösäteilyä matalalla 1,4 GHz taajuudella. Eräs tärkeä maapallon ilmastoon vaikuttava tekijä on vesi, jonka kiertokulkua voidaan tutkia mittaamalla satelliitin avulla maankosteutta ja valtamerien suolapitoisuutta. Tämä työ keskittyy SMOS-satelliitin mittausaineistoon ja sen prosessointiin Suomen alueella. Suomen alue on satelliittimittaukselle haasteellinen useastakin syystä; pinta-alasta yli 70 % on metsän peitossa ja noin 20 % on soita tai kosteikkoja. Näiden maankäyttötyyppien lähettämän lämpösäteilyn intensiteetti poikkeaa avointen alueiden lähettämän säteilyn intensiteetistä ja tämä on haastavaa ESA:n maankosteusmallille. Työssä pyritään ESA:n maankosteusmallin kasvillisuusparametreja muokkaamalla mallintamaan paremmin tietyn tyyppistä metsää. Tuloksia verrataan Suomen ympäristökeskuksen hydrologiseen malliin Varsinais-Suomen alueella sekä automaattisilta mittausasemilta saatuihin tuloksiin. Lopuksi tarkastellaan muokatuin parametrein saatuja tuloksia suhteessa ESA:n jakamaan aineistoon.

This thesis deals with measuring soil moisture content using a satellite interferometric radiometer. The European Space Agency's (ESA) SMOS satellite was launched in November 2009 and is constantly measuring thermal radiation emitted by the Earth at a frequency of 1.4 GHz. One important factor affecting the Earths climate is the water cycle, which can be studied by measuring global soil moisture content and ocean salinity from satellites. This work focuses on SMOS data and its processing for retrieval of soil moisture in Finland. Finland's land area is a challenge for several reasons; more than 70 \% is covered by forests and about 20 \% by marshes or wetlands. These surface types emit thermal radiation, the magnitude of which is different from that for non-vegetated terrain. Taking the effect of vegetation into account is challenging to the ESA soil retrieval model. This work aims to modify the vegetation parameters of the model to match more specific types of forest. The results are compared with the Finnish Environment Institute's hydrological model in southwestern Finland and using data collected from automated measuring stations. Finally, we compare our soil moisture results with those distributed by ESA.