Construction Management Systems in the Baltic States

Abstract

Työn tavoitteena oli kartoittaa eroja rakennusprojektien johtamisjärjestelmissä markkinatalous-, siirtymätalous- ja suunnitelmatalousmaissa. Tavoitteena oli lisäksi kehittää benchmarking -malli rakennusyhtiöiden suorituskyvyn arviointiin ja testata ko. mallia erityisesti projektien johtamiskyvyn osalta.

Tutkimus suoritettiin kolmessa maassa: Suomessa, Virossa ja Liettuassa. Kahta talousjärjestelmää arvioitiin: markkina- ja siirtymätaloutta. Lisäksi suunnitelmatalous otettiin vertailukohdaksi. Tiedonkeruu suoritettiin kahdella tasolla: yritysjohdon ja keskijohdon osalta.

Benchmarking -mallin kehittäminen ja soveltaminen oli samalla tutkimuksen päämenetelmä ja päätulos. Malli sisältää kaksi osa-aluetta (järjestelmää): tuotantotekniikka ja projektien johtaminen. Kenttätutkimuksen aikana kerätyt lähtötiedot muokattiin malliin soveltuvaksi.

Benchmarking -mallin tarkoituksena on arvioida rakentamisen johtamiskäytäntöjä eri talousjärjestelmissä ja saada vertailukelpoisia tuloksia. Eräs benchmarking -mallin käytännöt sovellus on keinojen esittäminen tuottavuuden parantamiselle ja suorituskyvyn lisäämiselle.

Benchmarking -mallia sovellettiin kahteen case-yritykseen, joiden vertailukohtina käytettiin Suomesta valittua paras käytäntö -yritystä ja venäläistä yritystä vuoden 1998 aikana. Tulosten mukaan virolaisen case-yrityksen tuotantotekniikan ja projektien johtamiskyvyn taso olivat lähellä valitun paras käytäntö -yrityksen tasoa. Tämä johtuu pääosaksi siitä. että virolaisen yrityksen johtajat olivat toimineet aikaisemmin skandinaavisten yritysten palveluksessa ja kyenneet osaksi siirtämään ko. järjestelmiä yritykseensä, osaksi kehittämään vastaavia käytäntöjä Sen sijaan liettualaisen yrityksen projektien johtamisjärjestelmä oli kaukana ko. parhaista käytännöistä. Myös ko. yrityksen tuotantojärjestelmä oli jonkin verran jäljessä. Tämä johtuu ko. yritysjohdon heikosta kehittämiskyvystä, mutta myös rajoitetuista kehittämismahdollisuuksista.

Tulosten perusteella ehdotetaan balttilaisille rakennusyhtiöille laajemminkin osaamisen, järjestelmien ja parhaiden käytäntöjen siirtoa Suomesta (ja muista EU-maista Itämeren alueella) ko. yritysten rakennushankkeiden johtamiskyvyn kehittämiseksi markkinatalousmaiden yritysten tasolle. Onnistuminen perustuu suureksi osaksi tuotantoteknologioiden ja avainhenkilöiden valmiuksien tasapainoiselle, koordinoidulle kehittämiselle.