Learning Centre

UPJ yliopistomaailmassa : Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia keväällä 2007

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Salimäki, Aino
dc.contributor.author Holmborg, Annika
dc.date.accessioned 2011-11-28T13:15:32Z
dc.date.available 2011-11-28T13:15:32Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.isbn 978-951-22-9128-1
dc.identifier.issn 1795-8857
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/865
dc.description.abstract Personnel experiences of the recently implemented salary system (often referred to as UPJ) were studied during spring 2007at two universities: Helsinki University of Technology and University of Joensuu. The report addresses three research questions: 1) How does the personnel perceive the new salary system? 2) What kind of benefits and challenges do the employees identify concerning the implementation of the salary system? 3) How could the salary system be applied to support leadership practices at universities? The data were collected via an internet survey (n=247+248, response rate 50%) that was combined with records-based pay data, and interviews (n=20+20). The survey responses were compared with the data collected in 2005 from Helsinki University of Technology and six other governmental organizations. We summarized the major advantages and challenges experienced by the interviewees. Then, we categorized the suggestions provided by the survey respondents on how to improve the application of the system. According to the surveyed university personnel, the bases for pay increases are on average clearer now than they were in the old system. However, the pay distribution procedures are perceived as less consistent now at universities than they were in the old system, and compared with the experiences of the governmental personnel from six organizations. The respondents were significantly more satisfied with the person-based pay established by performance appraisal than with the job-based pay which is based on job evaluation. At universities, there have been several actors and factors that have had seminal influence on the pay decisions beyond the employee and his/her supervisor. The way the university has administered the pay system has demonstrated to have most influence. Aligned with that, the respondents experienced that the pay budget has influenced the decisions significantly. The standardization process carried out by the assessment groups (consisting of employee and employer representatives) has also been perceived as highly influential. About half of the respondents from Helsinki University of Technology and University of Joensuu had an overall negative attitude towards the salary system. Respondents experienced that it has had a negative effect especially on the working climate. The open-ended responses implied that one of the most central development areas is to increase objectivity and transparency in the pay decisions. The responses imply that the bases for decisions were to some degree unclear for the personnel as well as supervisors. However, also a degree of flexibility in the pay practice was hoped for. First, according to the respondents, exceptional skills and top performance could not be sufficiently recognized by the pay system. The other reason why flexibility is desired is the fact that the ability to pay employees varies between departments and is situation specific. Also recruitment markets vary between the departments, especially where the proportion of external funding is high. The imperative to adhere to a certain mean in performance appraisal points has decreased the incentive effect, and perceived correspondence between pay and reality. The incentive effect is also decreased due to the fact that a large proportion of personnel receive so called guaranteed pay (depending on the system 20-33%). The report discusses that the implementation of the new system has missed a salient alignment between the salary system and the leadership in the organizations, its objectives and personnel strategy. The pay reform can be considered as a "lead" system of the ongoing structural changes, and forthcoming changes to personnel strategy at the universities. One of the most central tasks remains to clarify what the organization wants to pay for. Accordingly, what are the criteria according to which the organization wants to attract and retain its employees? en
dc.description.abstract Henkilöstön kokemuksia uudesta palkkausjärjestelmästä (UPJ) tutkittiin kahdessa yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Joensuun yliopistossa keväällä 2007. Raportissa pyritään vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Miten yliopistohenkilöstö kokee UPJ:n? 2) Mitä hyötyjä ja haasteita UPJ:ssa koetaan olevan? 3) Miten palkkausjärjestelmällä voidaan tukea yliopistojen johtamista? Aineisto kerättiin internetkyselyn (n=247+248, vastausprosentti 50%), siihen yhdistetyn palkka-aineiston ja haastattelujen (n=20+20) avulla. Kyselyvastauksia verrattiin vuonna 2005 TKK:lta sekä kuudesta valtio-organisaatiosta kerättyyn aineistoon. Analysoimme, mitkä palkkausjärjestelmän keskeiset hyödyt ja haasteet olivat haastattelujen perusteella. Luokittelimme myös kyselyyn vastanneiden ehdotukset siitä, miten järjestelmää voisi kehittää. Raportissa todetaan, että palkankorotuksen perusteet ovat aiempaa selkeämmät uudessa palkkausjärjestelmässä. Yliopistohenkilöstön mielestä palkkaukseen liittyvät menettelytavat ovat kuitenkin huomattavasti epäjohdonmukaisempia kuin vanhassa järjestelmässä ja kuudessa vertailuorganisaatiossa. Suoriutumisen arviointiin perustuvaan palkanosaan ollaan merkitsevästi tyytyväisempiä kuin vaativuusosaan. Yliopistoissa palkkapäätöksiin on vaikuttanut useita tekijöitä. Sen, miten organisaatio on hallinnoinut järjestelmää, koetaan olevan avainasemassa. Sen lisäksi vastaajat kokivat, että käsillä oleva budjetti on sanellut soveltamista. Myös arviointiryhmien organisaatiotason vaativuustasojen yhdenmukaistaminen on näytellyt merkittävää roolia. Tässä järjestelmässä ei vastaajien mielestä ole ollut kysymys henkilökohtaisista palkkaneuvotteluista. Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston vastaajista noin puolet suhtautuu kielteisesti palkkausjärjestelmään. UPJ:lla koetaan olevan kielteisiä vaikutuksia erityisesti työyhteisön ilmapiiriin. Kyselyvastaajien mukaan palkkausjärjestelmän keskeinen kehittämiskohde on sen objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Vastauksista käy ilmi se, että palkan todelliset määräytymisperusteet ovat osin epäselvät henkilöstölle ja esimiehille. Toisaalta myös tietynlaista joustavuutta soveltamiseen toivottiin. Ensinnäkään järjestelmässä ei pystytä useiden vastaajien mielestä riittävästi huomioimaan erityisosaamista tai huippusuoriutumista. Toinen syy, miksi joustavuutta toivottiin, on se tosiasia, että eri yksiköiden palkanmaksukyky ja rekrytointimarkkinat vaihtelevat erityisesti siellä missä ulkopuolisen rahoituksen osuus on suuri. Henkilökohtaisen palkanosan soveltamisen keskiarvotavoite on vastaajien mielestä vähentänyt järjestelmän kannustavuutta ja vastaavuutta todellisuuteen. Sen lisäksi takuupalkkaa saavien suhteellisen suuri osuus (järjestelmästä riippuen noin 20-33% henkilöstöstä on takuupalkalla) ei ole varmastikaan omiaan lisäämään järjestelmän kannustavuutta. Pohdimme lopuksi yliopistojen palkkausjärjestelmän haasteita, joista yksi keskeisistä on järjestelmän soveltamisen selkeä kytkentä organisaation johtamiseen, tavoitteisiin ja henkilöstöstrategiaan. Palkkausta on uudistettu ennen organisaatiomuutosta, eli ennen tietoa siitä, mitä johtamiselta halutaan ja millä keinoin henkilöstöstrategiaa uusitaan. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on sen selventäminen, mistä organisaatiossa halutaan maksaa, ja näin ollen, mitkä ovat ne tulokset, joiden perusteella työntekijöitä halutaan sitouttaa. fi
dc.format.extent 67, [11]
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi en
dc.publisher Helsinki University of Technology en
dc.publisher Teknillinen korkeakoulu fi
dc.relation.ispartofseries Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership report en
dc.relation.ispartofseries 2007/5 en
dc.subject.other Psychology en
dc.title UPJ yliopistomaailmassa : Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia keväällä 2007 fi
dc.title The New Salary System "UPJ" at Universities: Personnel Perceptions and Experiences from Helsinki University of Technology and University of Joensuu in Spring 2007 en
dc.type D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys fi
dc.contributor.department Department of Industrial Engineering and Management en
dc.contributor.department Tuotantotalouden osasto fi
dc.identifier.urn urn:nbn:fi:tkk-009863
dc.type.dcmitype text en


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse