Tässä tutkimuksessa selvitetään kiinteistönarvion eri osapuolien näkemyksiä kiinteistönarvioitsijan vastuusta sekä, kuinka vastuukysymys on otettu huomioon kiinteistönarviointia koskevan toimeksiantosopimuksen ja arviointilausunnon yhteydessä.
Tutkimuksessa selvitetään osittain arvion käyttäjän ja arvioitsijan odotuksia arviointilausunnon sisällöstä sekä arvioitsijan vastuuta viidessä Euroopan valtiossa.
Tutkimuksessa käsitellään myös kiinteistönarvioinnin normeja, vahingonkorvausvastuuta sekä konsultin vastuuta.
Johtopäätöksissä on tuotu esille ehdotuksia, joilla arvion käyttäjän ja arvioitsijan välisiä näkemyseroja voitaisiin vähentää, sekä toimenpiteitä, joilla arvioitsijan vastuukysymys otettaisiin nykyistä paremmin huomioon.
Tutkimus muodostuu teoriaosasta, joka perustuu kirjallisuustutkimukseen, sekä empiirisestä osasta, joka pohjautuu haastattelututkimukseen.
Kiinteistönarvioitsijan vastuu koetaan haastattelun perusteella arvioitsijoiden, arvion käyttäjien ja viranomaisten mielestä ennen kaikkea moraaliseksi.
Lainsäädännöllisesti arvioitsijan vastuuta pidetään lähes olemattomana, koska vastuuta on vaikea määrittää alalta puuttuvan yhtenäisen normiston vuoksi.
Tästä samasta syystä, ja yhteisten sopimusehtojen puuttuessa, suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät ole kovin kiinnostuneita vakuuttamaan kiinteistönarvioitsijoita.
Arvion käyttäjille perinteinen arviointilausunto ei ole aina paras vaihtoehto, vaan he haluaisivat arvioitsijalta mm.
Iausuntoja, joissa olisi käsitelty ainoastaan heille tarpeellisia seikkoja.
Ilman rajoittavia ehtoja arvioitsijan on kuitenkin varauduttava siihen, että lausuntoa voivat käyttää muutkin kuin vain sen tilaaja.
Tämän, ja jo olemassa olevien normien vuoksi, arvioitsijan on tehtävä arviointilausunnosta mahdollisimman täydellinen.
Kiinteistönarvioitsijan vastuuta ei haastattelun perusteella määritellä mitenkään kiinteistönarvioinnin toimeksiannon eikä arviointilausunnon yhteydessä.
Tällä hetkellä toimeksiannosta sovitaan usein suullisesti.
Toimeksianto olisi kuitenkin syytä sopia kirjallisesti, jolloin varmistettaisiin, että niin vastuukysymykset kuin muutkin arvioon liittyvät asiat ymmärrettäisiin toimeksiannon osapuolten kesken samalla tavalla.
Vastuukysymyksen kannalta kaiken lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että toimeksiannot tehdään mahdollisimman huolellisesti, riittävällä ammattitaidolla.