Tutkimuksen tavoitteena oli esittää Helsingin Veden vesihuoltoverkon rakennus- ja kunnossapitotöitä tekevälle osastolle eli Tuottajalle periaatteet tuotannon taloudellisuuden kohentamiseen tarvittavaan kustannuslaskentaan ja -valvontaan.
Ratkaisu perustuu kirjallisuustutkimukseen ja Tuottajan toiminnan analysointiin.
Siinä korostuu Tuottajan kustannusrakenne, jossa henkilöstökustannukset ovat keskeisiä.
Tuottajan kustannuslaskennan periaatteet ovat: standardikustannuslaskennan käyttö välillisten kustannusten kohdistaminen tuntipalkkojen suhteessa laskettavilla yleiskustannuslisillä ja katteen erottaminen yleiskustannuksista omaksi eräkseen.
Tuottajalle sopii standardikustannuslaskenta, koska sen työt ovat pääosin pienehköjä ja toistuvia, ja niiden kohdetietojen hankkiminen tapauksittain olisi saavutettavaan hyötyyn nähden liian työlästä.
Lisäksi standarditietoja voidaan käyttää tehottoman ajankäytön havaitsemiseen ja työn tuottavuuden kehityksen arvioimiseen.
Välillisten kustannusten kohdistamisessa käytetään lisäyslaskentaa, koska se ohjaa tuottavuuden tehostamiseen eikä ole liian raskas toteutettavaksi nykyisellä henkilöstöllä.
Kate erotetaan yleiskustannuksista, jotta kateodotusta voitaisiin muuttaa tarjous- ja hinnoittelupolitiikan mukaan ilman että se vaikuttaa kustannusten laskentaan.
Kustannuslaskenta edellyttää tiedoston laadintaa.
Diplomityössä annettiin ohjeet tiedoston laatimiseen ja ylläpitoon.
Menetelmän testaus osoitti, että Tuottajan töistä voidaan laatia tiedosto.
Tiedoston avulla voidaan tehdä tarjouksia vuosisopimustöistä, koska ennustetut kustannukset vastaavat toteutuneiden kustannusten keskiarvoa.
Yksittäisten työkohteiden ennusteet ovat kuitenkin hyvin epätarkkoja.
Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella Tuottajan kiinteät kustannukset, erityisesti toimitilavuokrat, ovat korkeat ja työn tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi siirtymällä joustavaan työaikaan tai yhtämittaiseen kuuden tunnin työpäivään.