Learning Centre

A competent leader or a mother figure? – Female managers’ portrayal in Finnish business media articles

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Katila, Saija
dc.contributor.author Jolkkonen, Fanny
dc.date.accessioned 2020-11-29T17:01:29Z
dc.date.available 2020-11-29T17:01:29Z
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/59182
dc.description.abstract In this study I examine the media’s representation of women in management. The theory of doing gender by West and Zimmerman forms the main theoretical framework for this thesis and it guides the analysis. In this thesis, gender is seen as an ongoing accomplishment that is constructed through social interactions. The media has significant power in the current world in constructing gender and influencing how we perceive it. The media is “doing” gender and utilizes gendered stereotypes by associating feminine elements to female managers. The purpose of this study is to disclose the media portrayal of female managers in business articles in Finland. The research is approached through qualitative research methods. The data of my thesis is collected from three popular business publications in Finland: Talouselämä, Kauppalehti, and Kauppalehti Optio, from the timeframe of January-August, 2020. The data consists of 36 articles that present a female leader and her career story. I use data-driven content analysis to study how female managers are portrayed in the Finnish business media articles. Based on the findings of this study the portrayals of female managers can be encapsulated in four main categories that are a competent leader, a leader of soft values, a mother figure, and a doubted leader. The most dominant of these four categories was the first category of competent leader that portrays female managers as efficient, rational and competitive professionals. These natures are often considered masculine and they are used to build the portray-al of competent leader. Therefore, this finding reproduces the masculinity of management. The leader of soft values category builds the portrayal of female as a leader who places people in high value, promotes teamwork and all in all presents soft values in her leadership. The mother figure category portrays the female manager as orientated towards her family, interested in work-life balance, and desiring harmony and unity within the work community. The leader of soft values category and the mother figure category bring up the importance of these feminine attitudes and values in management but simultaneously reproduces the gendered stereotypes by coupling these feminine natures specifically to women. In order for the female managers to be perceived as competent leaders, they need to do masculinity in their work, because masculinity is associated with competent management. In addition, the female man-agers are expected to also do their female gender competently so that their competency as women can be accepted. Therefore, female managers face double bind in their work where they come across contradictory demands because they are expected to do masculinity and femininity competently the same time. The last category, the doubted leader, portrays female managers as incompetent to serve in the managerial positions and suggests that their career advancements have not been on their own merits and skills but instead their career path advancements are linked to their family backgrounds or luck. en
dc.description.abstract Tarkastelen tutkimuksessani median esiintuomaa naisjohtajuutta. Westin ja Zimmermanin sukupuolen tekemisen teoria muodostaa tämän tutkimuksen merkittävimmän teoreettisen viitekehyksen ja toimii analyysiä ohjaavana keinona. Tässä tutkimuksessa sukupuoli nähdään jatkumona, joka muodostuu sosiaalisten vuorovaikutusten kautta. Medialla on nykyisin vahva vaikutus sukupuolen konstruoinnissa, sen muovatessa ymmärrystämme sukupuolesta. Media ”tekee” sukupuolta ja käyttää sukupuolittuneita stereotypioita liittämällä feminiinisiä elementtejä naisjohtajiin. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille suomalaisten talouslehtien kuvauksia naisjohtajista. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmien keinoin. Tutkimukseni aineisto on kerätty vuoden 2020 tammi-elokuun ajalta kolmesta suomalaisesta talouslehtijulkaisusta: Talouselämä, Kauppalehti ja Kauppalehti Optio. Aineisto muodostuu 36 artikkelista, jotka esittelevät naisjohtajan ja kuvaavat hänen uratarinaansa. Käytän työssäni aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tutkiakseni, miten naisjohtajat kuvataan talouslehtien artikkeleissa. Tutkimukseni löydösten perusteella naisjohtajien kuvaukset voidaan tiivistää neljään kategoriaan, jotka ovat pätevä johtaja, pehmeiden arvojen johtaja, äitihahmo ja kyseenalaistettu johtaja. Näistä neljästä kategoriasta dominoivin oli ensimmäinen pätevän johtajan kategoria, joka esittää naisjohtajat tehokkaina, rationaalisina ja kilpailuhenkisinä ammattilaisina. Nämä määreet liitetään usein maskuliinisuuteen ja niiden avulla rakennetaan pätevän johtajan kuvausta. Näin ollen tämä löydös toisintaa johtajuuteen liitettävää maskuliinisuutta. Pehmeiden arvojen johtaja kategoria rakentaa kuvaa naisesta johtajana, joka arvostaa ihmisiä, kannattaa tiimityötä ja tuo kaiken kaikkiaan esiin pehmeitä arvoja johtajuudessaan. Äitihahmo kategoria esittää naisen perheeseensä orientoituneena johtajana, jolle on tärkeää saada aikaan tasapaino työn ja muun elämän välillä sekä luoda harmoniaa ja yhteenkuuluvuutta työyhteisön sisällä. Pehmeiden arvojen johtaja kategoria ja äitihahmo kategoria tuovat esille näiden feminiinisiksi liitettyjen asenteiden ja arvojen tärkeyden johtajuudessa, mutta samalla se toisintaa sukupuolittuneita stereotypioita yhdistämällä nämä edellä mainitut määreet erityisesti naisiin. Jotta naiset voidaan nähdä ansiokkaina johtajina, tulee heidän toteuttaa maskuliinisuutta työssään, maskuliinisuuden liittyessä pätevään johtajuuteen. Tämän lisäksi naisten oletetaan tekevän myös naissukupuolta pätevästi, jotta heidän pätevyytensä naisina voidaan hyväksyä. Näin ollen, naisjohtajien työssä vaikuttaa kaksoissidos, jossa naiset kohtaavat vastakkaisia vaatimuksia, sillä heidän odotetaan tekevän samanaikaisesti sekä maskuliinisuutta että feminiinisyyttä. Viimeinen kategoria eli kyseenalaistettu johtaja kategoria kuvaa naiset epäpäteviksi johtajan asemaan, koska heidän uralla etenemisensä ei ole tapahtunut heidän omien saavutustensa ja kykyjensä ansiosta, vaan heidän urapolulla etenemisensä liitetään perhetaustaan tai sattumaan.
dc.format.extent 85 + 5
dc.language.iso en en
dc.title A competent leader or a mother figure? – Female managers’ portrayal in Finnish business media articles en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Business en
dc.contributor.department Johtamisen laitos fi
dc.subject.keyword gender en
dc.subject.keyword masculinity en
dc.subject.keyword femininity en
dc.subject.keyword social construction en
dc.subject.keyword media portrayal en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-2020112918027
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.programme Management and International Business (MIB) en
dc.location P1 I fi
local.aalto.electroniconly yes
local.aalto.openaccess no


Files in this item

Files Size Format View

There are no open access files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

Statistics