Koronavirusstrategiat-kysely - tulosraportti

Abstract

Yhteiskunnassa on meneillään koronapandemian käynnistämä muutosten vyöry, joka vaikuttaa yrityksiin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yritykset ovat reagoineet koronapandemiaan kriisin ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja miten yritykset aikovat toimia lähitulevaisuudessa. Keskitymme konkreettisiin muutoksiin yritysten kilpailutoiminnassa, kehitystoiminnassa, liiketoimintamalleissa sekä strategisissa tavoitteissa. Oletuksemme on, että lyhyen aikavälin näkyvät muutokset antavat varhaisia signaaleja pitkän aikavälin strategisista vaikutuksista. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on päättäjäkysely, joka on suunnattu Teknologiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Paltan sekä Kaupan liiton jäsenyritysten toimialoille. Kokonaisuutena liittojen jäsenyritykset ja niiden toimialat vastaavat merkittävässä määrin Suomen viennistä, tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä työllisyydestä. Kyselyä täydentävät vastaajien jatkohaastattelut sekä mediaseuranta-aineisto. Yritysten kilpailutoimintaa koskevien vastausten perusteella koronakriisin vaikutus on kaksijakoinen. Yhtäältä koronakriisi on synnyttämässä loven yritysten kasvu-uriin. Yritykset ovat vähentäneet laajentumista uusille markkinoille, tuotantokapasiteetin lisäyksiä sekä yritysostoja. Kilpailuaktiivisuuden väheneminen heijastelee mm. koronakriisin aiheuttamia operatiivisia häiriöitä ja taloudellisia ongelmia. Toisaalta yritykset etsivät vimmatusti uusia kasvun lähteitä. Tulosten mukaan yritykset ovat jopa lisänneet uusien tuotteiden ja palveluiden lanseerausta kriisin myötä. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siis siltä, että yritykset ovat pystyneet jatkamaan innovointia myös kriisin keskellä. On kuitenkin huomattava, että innovaatioiden pitkän aikavälin kasvuvaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Tulokset indikoivat myös, että kriisi polarisoi markkinoita vaikuttamalla yritysten kykyyn luoda uutta kasvua. Lyhyen aikavälin kielteiset vaikutukset heijastuvat myös yritysten kykyyn suorittaa kilpailutoimenpiteitä, jotka luovat uutta kasvua, mikä edelleen pahentaa niiden yritysten ahdinkoa, joihin kriisi on vaikuttanut kielteisesti. Tämän kaltainen noidankehä voi luoda pitkän aikavälin polarisaatiovaikutuksia markkinoihin. Yritysten kehitystoiminta rakentaa vaivihkaa ’uutta normaalia’. Kriisi on kannustanut yrityksiä erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien ja toiminnan kehittämiseen. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että yritysten kriisin aikainen kehitystoiminta tulee heijastumaan yritysten toimintaan myös pidemmällä aikavälillä. Koronakriisi muovaa siis yritysten toimintaympäristöä sisältä päin riippumatta siitä millaiseksi kriisin vaikutukset osoittautuvat ulkoisten muutosvoimien näkökulmasta (esim. sääntely, yritystuet, kulttuuri). Liiketoimintamallien muutos on keskittynyt arvontuotantoon, erityisesti organisaatioiden rajojen sisällä. Yli puolet vastaajista raportoi, että arvontuotannon kannalta keskeiset resurssit ja kyvykkyydet ovat muuttuneet kriisin alettua vähintään jossain määrin. Kriisin myötä yritysten tavoitteissa korostuvat asiakassuhteiden määrä ja laatu, uuden teknologian omaksuminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä kannattavuus ja kustannusjoustavuus. Yritysten kriisireaktiot heijastuvat jossain määrin myös yritysten strategisiin prioriteetteihin. Siinä missä esimerkiksi kilpailuaktiivisuuttaan lisänneet yritykset korostavat uuden teknologian omaksumista ja osaamisen kehittämistä, kilpailuaktiivisuutta vähentäneet yritykset korostavat kannattavuuden parantamisen tärkeyttä.