Terveydenhuollon ammattilaisten kannatus oirearvioiden käytölle

Abstract

Terveydenhuollon kasvavat kulut vaativat hoitoprosessien uudistamista. Tarpeeseen voidaan vastata sähköisillä omahoitopalveluilla, kuten oirearvioilla, joissa potilas saa toimintasuosituksen ja omahoito-ohjeita verkkokyselyyn täyttämänsä oirekuvauksen perusteella. Jotta uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto onnistuisi, on tärkeää varmistaa terveydenhuollon ammattilaisten sitoutuminen palveluiden käyttöön ja tutkia heidän kokemuksiaan ja kannatustaan.

Tämän diplomityön tavoitteena oli koota tietoa omahoitopalveluiden käytön kannatukseen vaikuttavista tekijöistä ja tarjota uutta tietoa oirearvioiden pidemmän aikavälin käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat 1) Millaisia kokemuksia ammattilaisilla on oirearvioiden käytössä? 2) Mitkä tekijät vaikuttavat sähköisten omahoitopalveluiden ja oirearvioiden käytön kannatukseen terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta?

Kirjallisuuden perusteella valittiin kymmenen tekijää, joiden vaikutuksia oirearvioiden kannatukseen tutkittiin kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti maaliskuussa 2020 yhdeksässä terveydenhuolto-organisaatiossa Suomessa. Kyselyyn vastasi 116 lääkäriä, hoitajaa ja fysioterapeuttia. Vastaukset käsiteltiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen sekä tutkimalla tekijöiden tilastollista riippuvuutta.

Ammattilaiset kokivat hyödylliseksi, että oirearvioiden kautta asiakas saa tietoa ja omahoito-ohjeita nopeasti ilman yhteydenottoa. Ammattilaisten omalle työlle koituvat hyödyt ja palvelun käytettävyys vaikuttivat eniten oirearvioiden kannatukseen. Tutkimusta rajoitti se, että asiakkaita ja käyttökertoja oli vielä melko vähän. Jotta oirearvioiden kautta asioivien asiakkaiden määrä lisääntyisi, markkinointia ja suosittelua asiakkaille pitäisi lisätä. Myös oirearviopalvelun sisältämän viestitoiminnon kehittämistä suositellaan jatkettavan.

Increasing costs in healthcare require the renewal of care processes. This need can be answered by online self-care services such as symptom checkers. Symptom checkers are online services where a patient can get self-care instructions and recommendation for triage based on his symptom description. In order to succeed in the implementation of a new service, it is important to analyse experiences of healthcare professionals in using online tools, to evaluate their level of support and to ensure their commitment to the online services.

This master’s thesis is aimed to collect information about factors affecting healthcare professionals’ support for online self-care services and provide new information about the longer period use of symptom checkers. Research questions were 1) What kind of experiences healthcare professionals have in the use of symptom checkers? 2) Which factors affect the support of online self-care services and symptom checkers from professionals’ perspective?

Based on literature, ten factors were chosen and their effect on support for symptom checkers was studied with a questionnaire. Research was conducted in March, 2020 in nine healthcare organizations in Finland. Questionnaire was answered by 116 doctors, nurses and physiotherapists. Responses were analyzed by combining qualitative and quantitative statistical methods.

Healthcare professionals took it as an advantage that patients could get self-care instructions from the service without contacting a professional. Benefits for a professional’s work and usability of the service effected most the support for symptom checkers. Limitation of the study was the number of patients and times of using symptom checkers were still quite low. To increase the number of patients using symptom checkers, patients should receive more marketing and recommendations. In addition, the communication tool for professionals and patients should be improved.