Linking energy planning with the sustainable development goals: The case of Ghana

Abstract

Infrastructure systems are a key component in national development, as these systems provide essential services that are needed for a society to function, such as energy, food and water. All infrastructure systems have connections to each other, and thus decisions made when investing in one system can affect other systems as well. This means that it is important to consider sustainability when making long-term investments within infrastructure, as decisions can have long-lasting ramifications within the society. The Sustainable Development Goals (SDG’s) where invented to aid in making decisions based on sustainable development, and thus it is important to be able to connect these goals to national decision-making.

This study aims to connect SDG’s to national decision-making within energy infrastructure by devising a sustainability assessment framework that connects long-term plans to the SDG’s via modelling tool outputs. This framework will then be connected to linkages between SDG targets to provide insights on how to account for trade-offs between SDG targets when assessing plans on infrastructure investments. Ways to incorporate cost outputs are also tested to enable actors within energy investments to analyze the cost-effects of different scenarios. A case study focusing on Ghana is used to test this framework against actual long-term plans of national energy infrastructure investments.

In this study it was found out that indicators within a sustainability assessment framework could be weighted using connections between SDG targets as the weighting factor. This method gives insights on the importance of each indicator based on their interconnectedness and gives options for changing weighting easily if new information is found on relevant connections. When the indicators where linked to the chosen tool outputs, a connection between long term planning and the SDG’s could be achieved via the weighting system. As the connections between SDG targets can be divided between synergies and trade-offs, extra work can be done in the future to enable the user of the framework to alter the weighting based on context specific conditions, as these can affect the balance between positive and negative connections.

As the SDG’s are designed to incorporate environmental, social and economic aspects of several different infrastructure systems, the framework should be expanded to incorporate these other infrastructure systems as well. This could require the use of several different modelling tools based on the systems that are analyzed, or the incorporation of a more connected tool if available. Still, this framework shows that model outputs can be linked to the SDG’s to provide assessments on the sustainability of long-term infrastructure development plans.

Infrastruktuurin kehittäminen eri osa-alueilla on tärkeässä roolissa valtiollisessa päätöksenteossa, sillä infrastruktuuri tarjoaa ihmisille yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä palveluita, kuten energiaa, elintarvikkeita ja juoma- sekä käyttövettä. Eri infrastruktuurin osa-alueilla on yhteyksiä toisiinsa, joten päätökset liittyen yhteen osa-alueeseen voivat vaikuttaa myös toisiin infrastruktuurin osiin. Tämän takia on tärkeää ottaa huomioon kestävä kehitys tehtäessä investointipäätöksiä, sillä näillä päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia yhteiskunnassa. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) kestävän kehityksen tavoitteet kehitettiin auttamaan kestävien päätösten tekemisessä, ja siksi on tärkeää pystyä yhdistämään nämä tavoitteet valtiolliseen päätöksentekoon.

Tämä työ pyrkii yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet valtiolliseen päätöksentekoon energiainfrastruktuurin osa-alueella kehittämällä viitekehyksen kestävän kehityksen arvioinneille, joka vuorostaan yhdistetään pitkän aikavälin suunnitelmiin mallinnustyökalua käyttämällä. Tämän viitekehyksen tavoitteena on myös antaa käsitystä siitä, miten ottaa huomioon tavoitteiden välisiä sekä positiivisia että negatiivisia linkkejä päätöksenteossa. Erilaisia tapoja ottaa huomioon investointien hinta skenaarioiden vertailussa testataan myös työn aikana. Tapaustutkimus keskittyen Ghanaan kehitettiin mahdollistamaan viitekehyksen arviointi käyttäen oikeita valtiollisia pitkän aikavälin suunnitelmia.

Tässä työssä havaittiin, että arviointiin käytettävät indikaattorit voi painottaa käyttäen hyväksi linkkejä, joita on havaittu kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. Tämä menetelmä jakaa indikaattorit tärkeysjärjestykseen perustuen niiden yhdistyneisyyteen ja antaa mahdollisuuden muokata painotusta, jos uutta tietoa yhteyksiin liittyen havaitaan. Koska indikaattorit yhdistettiin myös mallinnustyökalun antamiin arvoihin, pitkän aikavälin suunnitelmat oli mahdollista linkittää kestävän kehityksen tavoitteisiin tämän painotusmenetelmän avulla. Lisätyötä tähän menetelmään liittyen on mahdollista tehdä esimerkiksi mahdollistamalla painotusten asiayhteyteen perustuva muokkaus, sillä tällä voi olla iso rooli tavoitteiden välisiin yhteyksiin liittyen.

Jotta kestävän kehityksen tavoitteiden moniulotteisuus on mahdollista ottaa huomioon, pitää tässä työssä kehitettyä viitekehystä laajentaa myös sisällyttämään muita infrastruktuurin osa-alueita. Tämä saattaa edellyttää useiden keskittyneiden mallinnustyökalujen käyttämistä tai uuden laajemman työkalun käyttöönottoa jos mahdollista. Silti, tämä työ näyttää, että kestävän kehityksen tavoitteet on mahdollista yhdistää pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmiin, tarjoten näin mahdollisuuden arvioida näitä suunnitelmia kestävän kehityksen näkökulmasta.