"Vain Budapest hengittää Unkarissa" - Nuorten kuvataiteilijoiden kokemuksia yhteiskunnan ja taiteen vapaudesta 2020-luvun kynnyksellä Unkarissa

Abstract

Opinnäytteessäni tutkin yhteiskunnallisten ja poliittisten olosuhteiden vaikutusta kuvataiteilijan työhön ja taiteen vapauteen. Tutkimuksellisen mielenkiintoni kohteena ovat kuvataiteilijoiden kokemukset. Tapausesimerkkinä tarkastelen Unkarin tilannetta vuonna 2019 ja sitä, millaiselta Unkarin yhteiskunnan ja taiteen vapauden tila vaikuttaa uransa alussa olevien kuvataiteilijoiden näkökulmasta. Nuorten unkarilaisten kuvataiteilijoiden kokemuksia tutkimalla tarkastelen kysymystä siitä, millaista on toimia kuvataiteilijana yhteiskunnassa, jossa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja taiteen vapautta on rajoitettu.

Opinnäytteeni on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineistonani toimii kolme taiteilijahaastattelua, jotka toteutin Unkarissa puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastattelemalla kolmea nuorta kuvataiteilijaa etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini, joita ovat ”Millainen oli Unkarin poliittinen ja yhteiskunnallinen tila vuoden 2019 syksyllä?”, ”Millaiseksi nuoret unkarilaiset kuvataiteilijat kokevat taiteen vapauden, sananvapauden ja ilmaisunvapauden tilan Unkarissa 2010-luvun lopulla?” sekä ”Miten nuoret kuvataiteilijat kokevat yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin vaikuttavan kuvataiteilijan koulutukseen, ammattiin ja tulevaisuudenkuviin Unkarissa?”

Haastattelujen analyysissä seuraan laadullisen sisällönanalyysin periaatteita. Taiteilijahaastatteluissa esiinnousseiden teemojen kautta tarkastelen, millä tavalla kuvataiteilijat kokevat yhteiskunnallisten ja poliittisten päätösten, taiteen vapauden ja sananvapauden merkityksen omassa työssään. Peilaan haastatteluissa esiin nousseita teemoja aiempaan tutkimukseen Unkarin yhteiskunnan ja taiteen vapaudesta, kokemuksen tutkimuksesta sekä taiteen roolista yhteiskunnassa.

Haastatteluaineiston analyysin perusteella haastattelemani nuoret kuvataiteilijat näkivät taiteen vapauden välttämättömänä osana kuvataiteilijan työtä. Haastateltavani kokivat Unkarin kuvataidekentän kehittyneen viime vuosina aiempaa vapaammaksi ja kansainvälisemmäksi, ja taideala näyttäytyi ilmapiiriltään muuta yhteiskuntaa vapaampana ja avoimempana alueena. Unkarin yhteiskunnan tila oli vuoden 2019 syksynä poliittisesti jännitteinen, ja demokratiaan ja sananvapauteen kohdistui vakavia rajoitteita. Samaan aikaan etenkin nuorten ja koulutettujen parissa oli havaittavissa kasvavaa vastarintaa valtaapitävän Fidesz-puolueen itsevaltaista politiikkaa kohtaan. Haastateltavat kokivat, että yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne heijastui kuvataiteilijan ammattiin monella tasolla. Poliitiikalla oli vaikutuksia kuvataiteilijoiden koulutukseen, taloudelliseen tilanteeseen ja kuvataidealan rakenteisiin, kuten apurahojen ja näyttelymahdollisuuksien saatavuuteen. Lisäksi yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne vaikutti haastateltavien henkilökohtaiseen elämään ja heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Haastateltavat kokivat silti oman taiteellisen ilmaisunvapautensa säilyneen. Taiteen vapaus, sananvapaus ja yksilöllisten kokemusten huomioiminen näyttäytyivät välttämättöminä osina yhteiskunnan ja taiteen demokraattisuutta.

My thesis discusses the question of how the societal and political context influences the profession of a visual artist and the freedom of art in society. As a case study, I focus on the social and political situation in Hungary in 2019, and examine how young visual artists in Hungary experience the situation of freedom and democracy in both the society and in the field of art. By studying the experiences of young Hungarian artists I reflect on the broader topic of the artists’ role in in society and how art can function in a society if democracy, human rights and the freedom of art are compromised. My focus is on the personal experiences of the artists, and I seek to map the individual human experience behind the social and political reality in Hungary.

My research data consists of three semi-structured thematic interviews I conducted in Hungary in the Autumn of 2019. I interviewed three young visual artists about their experiences on the freedom of art, how they perceived the societal and political situation in Hungary, and how these experiences affect the lives of young visual artists in Hungary. My thesis is a qualitative research and I analysed the data using a thematic analysis method. My research questions were “What was the political and societal situation in Hungary like in the Autumn of 2019?”, “How did the young artists in Hungary experience the situation of the freedom of art, freedom of speech and the freedom of expression in Hungary at the end of the 2010s?” and finally “What kind of impact can the societal and political atmosphere have on a young artists’s work, education and future plans in Hungary?” I answer these questions by analysing the interviews and by reflecting on earlier studies about Hungarian politics and society in the 2010’s, the research on human experience, the artist’s role in society, and the experiences of visual artists in both democratic and non-democratic settings.

According to my analysis, the interviewees saw the freedom of art and artistic expression as an essential part of the artistic profession. The interviewed young artists perceived that the arts and the artistic field in Hungary were generally becoming more open and international. The interviewees saw the art field in Hungary as an area of freedom and solidarity, and defined it to be a more liberal and broad-minded area in relation to the rest of the society. The political situation in Hungary in the Autumn 2019 was defined by tension, as the democratic structures in society and the freedom of speech were heavily undermined. Meanwhile there was a notable rise of opposition and demonstrations against the ruling party in power, Fidesz, and its increasingly authoritarian politics. The young artists interviewed felt that the societal and the political circumstances affected the profession of a visual artist on many levels. Politics influenced the system of higher education and thus the education of artists, and they affected the economical circumstances in which the artists could work. The artistic autonomy in Hungary had been undermined as the autonomous cultural funding systems had been placed under political control, placing state-fund grants and exhibition spaces under governmental control. All these changes affected the education, the personal lives and the future plans of the interviewees, while in the meantime the young artists did not experience that their personal freedom as artists would yet have been limited.