Pihalla! Taide, osallisuus ja asukasyhteistyö

Abstract

Tämä opinnäyte on toimintatutkimus, joka pohjautuu tapauskohtaiseen autoetnografisen aineistoon. Tavoitteenani oli osallistua YIT:n uuden Enemmän elämää pihapiireihin -konseptin pilotointiin kuvataidekasvattajana ja kehittää siihen sisältyvää asukasyhteistyötä; pilotoinnin aikana järjestettyä työpajatoimintaa tarkastelemalla. Tässä opinnäytteessä pyrin selvittämään, että luoko pilotoitu suunnittelukonsepti puitteet osallisuudelle ja miten taiteeseen ja varhaiskasvatukseen perustuva toiminta palvelee tiedon tuottamista ja konseptin kehittämistä? Pyrin tämän vastauksen pohjalta hahmottamaan konseptin mukaisen asukasyhteistyön ja työpajatoiminnan vahvuuksia ja puutteita, sekä lopulta esittämään konseptin toimintamallien kannalta oleellisia muutosehdotuksia.

Tässä opinnäytteessä autoetnografinen tutkimusaineisto on laadittu työskentelyjakson aikana kirjoittamani työpäiväkirjan ja siihen perustavan loppureflektion pohjalta. Lopulta se on tiivistetty yhdeksi tapauskertomukseksi.

Opinnäytteeni tarkastelee tapauskertomuksessa kuvattua työpajatoimintaa esteettisen kokemuksen, taiteen, taiteistumisen, taiteellisen ja luovan ajattelun, radikaalin kasvatuksen, kuvataidekasvatuksen ja varhaiskasvatuksen käsitteistön avulla. Käsitteistö on sovitettu toimintatutkimuksen syklisen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen malliin. Analyysi on toteutettu hermeneuttisen (teorian triangulaatio) analyysin mukaisesti. Työpajatoimintaa tarkastellaan runsaan käsitteistön valossa ja siten tapauksen kokonaiskuvaa laajentaen. Sisällönanalyysin tukena on hyödynnetty myös tapaustutkimukselle tyypillistä teemoittelun analyysimenetelmää, tiedon monipuolisen kuvauksen rikastamiseksi ja analyysin kirjoittamisen tukena.

Taide voidaan nähdä hyödyllisenä, mutta arvaamattomana tiedon tuottamisen ja kehittämisen välineenä, jonka avulla rakennuttaja voi kiinnittyä asukasyhteisön sisäiseen kulttuuriin ja siihen sisältyvään tietoon. Tarjoten rakennettavasta ympäristöstä laajemman kuvan, mitä rakennuttaja voi hyödyntää alueen rakennuskaavojen suunnittelussa. Taide altistaa esittämänsä tiedon kritiikille, mikä saattaa vahvistaa yhteisön halukkuutta itsenäiseen toimintaan, mutta myös haastaa rakennusyrityksen omat toimintamallit ja menetelmät tavalla, joka saattaa estää rakennusyhtiötä osallistumasta asukasyhteisön oma-aloitteiseen toimintaan.

Konseptin kannalta osallisuus jää nykyisten toiminnanvaiheiden tasolta näennäisen (ei osallistavan) tai jokseenkin osallistavan (konsultoivan) toiminnan tasolle, mutta edellytykset parempaan osallisuuteen ovat konseptin kannalta olemassa. Konseptin toiminnanvaiheita on täydennetty ja muokattu siten, että osallinen asukasyhteisö huomioidaan jo konseptin toimintavaiheiden alussa, ennen varsinaisen suunnittelutyön alkua. Tämä mahdollistaa asukasyhteisön kuulemisen ja sen toiveiden huomioimisen jo ennen suunnittelu- ja rakennusresurssien sitomista.

This thesis is action research based on case-specific autoethnographic data. I aimed to participate in the piloting of YIT's new concept -Enemmän elämää pihapiireihin as a visual arts educator and to develop the resident cooperation included in it; by examining the workshop activity during the pilot. In this thesis, I try to examine if the piloted design concept creates a framework for participatory action and how art- and early childhood education-based activities can serve the production of knowledge and the development of the concept itself? On the basis of these answers, I attempt to outline the strengths and weaknesses of the concept's current elements of resident cooperation and workshop activities, and finally to present proposal changes relevant to the concept's operating models.

In this thesis, the autoethnographic research material has been prepared based on my work diary and the final reflection which I wrote during the work period and has been summarized into one complete case report.

My thesis examines the workshop activities described in the case report through the concepts of aesthetic experience, art, artisticization, artistic and creative thinking, radical education, visual arts education, and from the perspective of early childhood education. The terminology has been adapted to the model of evaluation and development of the cyclical operation of action research. The analysis has been performed according to a hermeneutic (theory triangulation) analysis. The workshop activities are examined in accordance with a wide range of concepts and thus expanding its overall picture.in support of the content analysis, the thematic analysis method typical of case studies has also been utilized, in order to enrich the diverse description of the information.

Art can be seen as a useful but unpredictable tool for the production and development of knowledge, enabling the builder to become attached to the resident communities’ internal culture and the knowledge it contains. Providing a broader picture of the environment to be built, which the developer can utilize in the area-specific design of building plans. Art exposes the information it presents to criticism, which may reinforce the community’s willingness to act independently, but also challenges the construction company’s own policies and methods in a way that may prevent the construction company from participating in the residents ’own initiatives.

From the concepts’ current stages, participation remains at the level of (non-participatory) or somewhat participatory (consultative) activities, but the conditions for better participation exist within the concept. The operational phases of the concept have been supplemented and modified so that the participating resident community is taken into account already at the beginning of the operational phases of the concept before the actual planning work begins. This makes it possible to consult the residents' community and take its wishes into account even before committing design and construction resources.