Turvallisuuden tunne asumisessa – arkkitehtuuria neurotieteiden näkökulmasta
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2020
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
36
Series
Abstract
Tämä opinnäyte tarkastelee arkkitehtuurin ja asumisen luomaa turvallisuuden tunnetta. Emootioita, joita arkkitehtuuri synnyttää, käsitellään neurotieteiden näkökulmasta. Tämä tutkimus pyrkii osoittamaan arkkitehtuurin ja neurotieteiden yhteyden sekä ihmisen aivotoiminnan ja käyttäytymisen ymmärtämisen tärkeyden käytännön suunnittelutyössä. Tutkimuskysymykseksi asetettiin: onko mahdollista identifioida yksittäisiä turvallisuuden kokemusta lisääviä tekijöitä, vai riippuuko tämä aina kokijasta tai tilanteesta? Turvallisuuden tunne on tärkeä tekijä kodin tunnun ja miellyttäväksi koetun asuinympäristön suunnittelussa. Neurotieteet ja arkkitehtuuri ovat vasta lähivuosikymmeninä alkaneet tehdä yhteistyötä, joten tutkimuksia alojen risteyksessä kaivataan. Tämä kandidaatintyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimukseen käytettiin neurotieteiden tutkimustekstejä, arkkitehtuurin filosofisia ja teoreettisia teoksia sekä rakennustapaohjeita ja psykologian oppikirjoja. Rakennusohjeita ja arkkitehtuurin tekstejä verrattiin psykologian tutkimukseen, jotta saataisiin kattava kokonaiskuva turvallisuuden tunteesta. Tämän tutkimuksen mukaan yksittäisiä tekijöitä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi asuntoarkkitehtuurissa on vaikea määrittää, sillä tilakokemus on aina yksilöllinen. Asunnon koetun turvallisuuden lisäämiseksi suunnittelijan tulisi kuitenkin ottaa huomioon ainakin yksityisten ja julkisten tilojen rajat, materiaalien ja pohjaratkaisujen tuttuus ja käytettävyys asukkaalle, selkeä tilojen jako niissä tehtävien aktiviteettien mukaan sekä tilojen oikeanlainen lämpötila. Arkkitehtuurin tuottamiin tunteisiin vaikuttaa olennaisesti tilojen sensomotorisuus eli kehoaistillisuus. Ihmisen autonominen hermosto reagoi ärsykkeisiin joko parasympaattisesti eli rauhoittavasti tai sympaattisesti eli aktivoivasti. Tämän tutkimuksen mukaan rakennettua ympäristöä voitaisiin suunnitella niin, että tilan aikaansaama aktivaatio voitaisiin määrittää. Turvallisen tuntuiseen asuntoon tulisikin sijoittaa paljon parasympaattista tilaa. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää suoria johtopäätöksiä siitä, miten tällaista tilaa luotaisiin juuri asukkaalle sopivaksi, sillä yksilöllisten reaktioiden ymmärtäminen yleisemmällä tasolla vaatii jatkotutkimuksia. Jotta turvallisuuden tunteen, arkkitehtuurin emotionaalisuuden sekä hermoston aktivaation eteen voitaisiin tehdä konkreettisia töitä, tulisi aihetta tutkia sekä kenttä- että laboratorio-olosuhteissa. Turvallisen tuntuista ja rauhoittavaa tilaa sekä päinvastoin aktivoivaa tilaa tulisi tutkia ihmisen aivotoiminnan, käyttäytymisen ja hermoston aktivaation näkökulmista. Tutkimusten tulisi tuottaa syvempiä ohjeistuksia koko rakennetun ympäristön suunnittelijoille.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Lindgren, TommyKeywords
turvallisuus, asuntosuunnittelu, emootiot, multisensorinen, turvallisuuden tunne, neurotieteet, arkkitehtuuri, psykologia
